Niitä pieniä, mutta niin merkityksellisiä hetkiä... ♥
Kello lähentelee jo puolta yötä, iltalenkille pitäisi vielä jaksaa lähteä ennen nukkumaanmenoa, vaikka ulkona on yli 20 astetta pakkasta. Samassa rapussa asuva corgi haukkuu muutamasti, kuten sillä on tapana tehdä silloin tällöin. Tosca on eteisessä pedillään lepäilemässä, ehkä unessa. Itse istun tietokoneen ääressä neulomassa lapasia.
Mitä tekee Tosca? Arvaatteko?
Nousee ylös, tulee hiljaa viereen istumaan (on siis normaalisti aika puhelias tapaus) ja katsoo mua kuin sanoen: "huomaatko, siellä se taas haukkuu". Saa rapsutuksia. Palaa eteiseen pedille makoilemaan, kun rapsutukset loppuvat.
Kyllä se aiemmin taisi jossain välissä haukahtaa sille corgille, mutta moinen toiminta kiellettiin ja meni vissiin sitten ihan sillä perille. Ja kyllä mulle sopii, että asiasta tullaan mulle rauhassa ilmoittamaan.
Mutta kongia se ei osaa purra. Ehkä se vielä oppii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksyntäni jälkeen :)