22.1.2016

Tossut tassuihin!

Sääennustukset näyttivät lähemmäs 30 asteen pakkasia...
Tosca todella tarvitsi tossut, joten tuumasta toimeen!

Kaikista hienoista mielessä pyörineistä suunnitelmista poiketen, päätin alkuun tehdä ihan vaan perus putkimaiset tossut fleecestä. Ihan vaan, että nopeasti saan tuolle jotain tassuihin, ettei se palelluta itseään.

Kaikki alkoi koiran tassun piirtämisestä. Hieman kummastellen Tosca antoi minun nostaa tassunsa jalkani päällä olevalle viholle ja piirtää tassun muodon.

Välillä kyllä käy mielessä, että se (ja kaikki muutkin koirat) varmaankin pitää meitä ihmisiä ihan umpioutoina tyyppeinä... Todellisuudessa, tuskin ne edes ajattelevat koko asiaa. Mutta miettikää nyt näitä kaikkia tekemisiänne koiran silmin - ihan järjetöntä touhua!

Tältä näytti piirros tassusta mittoineen.

Lisäsin kuvassa olevaan piirrokseen 2cm joka puolelle ja suoristin linjan tassusta ylöspäin. Lisäksi lisäsin ihan reilusti mittaa varteen. Anturan loppu -viivaan perustuen leikkasin vielä palan, jolla saisin pohjasta kaksinkertaisen - ei mene heti kylmä tai märkä läpi asti, ja kestävät kulutustakin ehkä aavistuksen pidempään. (huom: mulla tästä 2cm:stä ehkä n. 0,5cm meni saumanvaroihin)

Sitten ompelemaan ensimmäistä testikappaletta! Toiseen reunaan kiinnitin tarranauhat, joista toisessa on välissä pätkä kuminauhaa antamassa joustoa. Toisen reunan jätin auki tuosta "anturan loppu" -kohdasta ylöspäin. Ylemmän tarran paikan kävin varmistamassa sovittamalla tossua Toscan etutassuun. Sitten sovitin vielä uudestaan, jotta pääsin merkitsemään, mistä kohdasta lyhennän päällimmäiseksi jäävän osan tarranauhasta (niihin on testivaiheessa hyvä jättää reilusti ylimääräistä pituutta ja hukkapalat voi sitten myöhemmin hyödyntää jossain muussa projektissa).

Ensimmäinen tossu valmiina!

Piirtelin kaavalappuseeni ylös kohdat, joihin tarrat etutassujen tossuissa tulevat, sekä tossun pituuden. Etutassuissa tarrat ovat alempana ja tossu lyhyempi kuin takajaloissa. Tein samantien toisen tossun ja leikkasin pidemmät kappaleet takatassuja varten. Niitä piti kesken ompelun käydä taas vähän mallailemassa jalkaan, että pystyi säätämään tarrojen kohdat ja tossun pituuden. Nämäkin merkitsin sitten kaavaan ylös. Helpottaa huomattavasti seuraavien tossujen kohdalla!

Auki jäävän reunan vedin ihan vain siksakilla ympäri ja yläreunaan tein kapean taitoksen. Fleece ei purkaudu, mutta onhan se aina kivempi, kun reunat on edes jotenkin huoliteltu. Takajalkojen tossuihin ei varastojen kätköistä tongittu musta kuminauha riittänyt, joten niissä käytin valkoista. Ja se 2 sentin levyinen musta kuminauha päätyi ostoslistalle.

Sitten kello olikin jo niin paljon ja mittarissa -26 astetta, että oli aika lähteä käymään pihalla koiran kanssa. Joten ei muuta kuin tossut jalkaan. T näytti jokseenkin turhautuneelta jo tossuja kesken ompelua kokeillessani, joten pienellä jännityksellä odotin, mitä se sanoo, kun tossut onkin kaikissa jaloissa ja niillä pitäisi vielä kävelläkin.

Tosca juuri tossut jalkaansa saaneena.
"Onko pakko nousta?"

Toscaa sai ihan houkutella nousemaan lattialta. Sisällä kävely näytti lähes siltä, mitä niissä hullun hauskoissa videoissa, joissa koirat nostelevat jalkojaan hassusti tossut jalassa. Ja yhtään ylimääräistä ei olisi viitsinyt liikkua. Mutta ei auttanut itku markkinoilla, takkia päälle sekä mulle että koiralle ja pakkasta uhmaamaan.

Samalla sekunnilla, kun päästiin ovesta ulos, unohtuivat jalassa olevat tossut koiralta ihan täysin ja se tepasteli tyytyväisen näköisenä häntä korkealla eteenpäin. Syrjemmällä päästin sen vapaaksi, ja sehän päästeli heti vapautuskäskyn kuultuaan muutaman lenkin sellaista laukkaa, että mulle tuli mieleen ekaa kertaa laitumelle päästetyt vinkupukkilaukkaa päästelevät hevoset.

Loppumatkan ajan sillä olikin sitten tavallista reippaampi vauhti silmässä ja selvästi kivaa. Hangessakin se kahlasi enemmän kuin ilman tossuja. Eikä muuten tarvinnut pidellä yhtään tassua ylhäällä pysähtyessä, eli selvästi ei paleltanut.

Eihän siinä voinut kuin hymyillä ja naureskella itsekseen, kun pienen collien fiilis tarttui. Samalla superlyhyeksi suunnittelemani pikku iltapissalenkki venyi puolella, kun ei mulla itsellänikään tullut yhtään kylmä siellä.

Lopputulos: Taisi olla ihan hyvä idea. Toscankin mielestä, sitten loppujen lopuksi.

Ja pysyivät jalassa, ainakin nyt näissä vauhdeissa ja olosuhteissa. Testejä jatketaan. Ja varmasti tulen ompelemaan jossain vaiheessa tossut myös jostain paremmasta matskusta. Myös jarrusukka-ainetta on ostettuna ja sitä voisi näidenkin tossujen pohjaan laittaa, että olisi vähän helpompi kulkea rappukäytävän kiviportaat.

Nyt voidaan tehdä hyvillä mielin vähän pidempiä lenkkejä, kun tassut on suojassa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksyntäni jälkeen :)