3.2.2016

Ahaa-elämyksiä

Ilman videointia mä kyllä sössisin tuon seuruun ja sivulletulon ihan täysin...



Ainakin nyt, kun vielä ilman opettajaa / treenikavereita treenaillaan, on superkätevää katsoa sitä omaa menoa videolta. Siinä näkee, mitä virheitä on tullut tehtyä. Ja joskus tulee niitä ahaa-elämyksiäkin, kuten tällä kerralla. Ja lisäksi täytyy muistaa kiittää tarkkasilmäistä Jenniä, joka bongailee mun videoista kaiken maailman hölmöyksiä, joita en aina itse tajua.

Videoinnin lisäksi peilejä kannattaa hyödyntää sisätiloissa touhutessa. Itsekin pitäisi raivata yksi ylimääräinen peili vaatehuoneen perältä, jotta sen voisi sisällä treenaillessa laittaa seinää vasten nojalle ja katsoa koiran touhuja sitä kautta. Alkaa meinaan jo näkyä se ongelma, että olen tuijotellut koiraa kokoajan.

Joko ootte kyllästyneet jatkuvaan kuvasateeseen?

Mutta se ahaa-elämys...

Mä olen kokoajan tehnyt käännöstä oikeaan päin, ajatuksena että saan koiran pysymään oikealla paikalla poikittamatta. Ja, no, mun logiikalla, näin jälkeenpäin, vahvistan tolla nimenomaan sitä poikittamista suoraan kävellessä. Eli pitääkin alkaa kääntyä mielummin koiraa kohti kuin siitä poispäin.

Lisäksi otetaan nyt se "etutassut korokkeelle" -temppu kunnolla listalle ja myöhemmin sen kautta opetellaan takajalkojen toimintaa eli kääntymistä niin, että etupää pysyy paikallaan ja takapää kiertää. Hyvää pikku temppuilua sisällä tehtäväksi!

Upottavan lumikasan päälle kiipeäminen
oli vähän hankalaa, mutta onnistui!

Maahanmenoa pitää vahvistaa paljon. Superpaljon. Niin paljon, että en tarvitse käsimerkkiä. Istumisen kanssa vähän sama, tosin sen se periaatteessa tuntuis osaavan, mutta harvemmin ekalla käskyllä menee. Lisäksi pitää ruveta paikkiksessa käyttämään eri käskyä kuin muuten arjessa. Nyt "odota" -käsky on ollut käytössä vähän kaikessa, mihin sitä nyt voi kuvitella käyttävänsä ja se sekottaa varmasti asiaa. Vaikka sinänsä paikallaolo tuolta luonnistuu superhyvin - sitä se on tainnut treenata agilitya varten aiemmin. Ja luoksetulon vauhtiin pitää panostaa, se helposti tulisi vaan ravilla.

Videolta näkyykin, kuinka ekaksi metsässä hupsuteltiin alokkaan estehyppyä ja tassut korokkeelle -temppua. Ja sitten sitä parkkistreeniä. Aika paljon leikkimistä sun muuta tuli leikeltyä pois, joten älkää hämmentykö, kyllä palkkasin sitä ihan runsain määrin ja lopussa se sai rallatella ympäriinsä lelun kanssa, kun lähdettiin kävelemään kotiin päin.

Tätä se tarjosi jo itse, kun vähän näytin puunrunkoa kädellä :D




Kuka muuten muistuttais mua viskaamaan ton remmin muualle,
kun treenataan kameran edessä? Se on aina kuvissa, yääh!




Niin paljon vauhtia, että korvatkin taittuu väärään suuntaan!


Kuvista kiitos kuuluu jälleen miehelleni. Actionkamera kuvasi jälleen omatoimisesti jalustan päällä ja itse editoin sekä kuvat että videon. Löytyykö kuvista suosikkia?

Katsokaa myös koira-aiheisia käsitöitä normiblogistani!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksyntäni jälkeen :)