12.3.2016

Kevään merkkejä

Kuviaaaaaaaaa!

Nauravainen Tossukka eiliseltä :) Muut otettu tänään.



Mulle vahvin kevätfiiliksen tuoja on... *rumpujen pärinää* Ei, se ei ole linnunlaulu, eikä talviunilta heräilevä luonto. Mulle se juttu on kuiva, sula asfaltti, jonka reunoilta lumikinokset madaltuvat hiljaksiin.

Näistä mun keväänmerkeistä tulee se fiilis, että pitää päästä vaihtamaan Civiciin kesärenkaat, kunnes muistaa, ettei sitä rakasta pikku peltipurkkia enää pihasta löydy. Ei sillä, onhan tuo nykyinen Pösö huomattavasti parempi koira-auto... Muuta hyvää siinä ei sitten olekaan.

Keväässä on kuitenkin muutakin! Kohta päästään kunnolla juoksemaan ja kokeilemaan polkupyöräilyä! Ensi talveksi täytyy kyllä ihan ehdottomasti hankkia ainakin nastapohjaiset juoksukengät. Potkukelkka olis lisäksi kiva. Suksille mua ei saa.


Vielä uskaltaa jäälle.





Vähän taas jotain rakennekuva-yritystä.


Keväinen fiilis alkaa jo olla metsässä auringon paistaessa!


Toscaa naurattaa puunrungolla tasapainoilu.





Ei se joka kuvassa ole ihan niin edustava...

Ei vieläkään sitä tokovideoa... Ei oo ehtinyt. Ehkä saatte sen sitten myöhemmin, tai ehkä otan jopa uuden, ennen kuin saan tuon yhden editoitua. Nyt seuraa kuitenkin parin viikon blogihiljaisuus.

Mikä kuvista miellytti eniten? Kommentoi :)

10.3.2016

Tokojuttuja ja Savon reissu

Tokovideo antaa edelleen odottaa itseään, en ole saanut aikaiseksi.
Nyt kuitenkin vähän kuulumisia ja kuvia.

Kuvat otettu 5.3.

Puun runko on ehkä vähän huono paikka ottaa rakennekuvaa?

Tokojuttuja
Tänään ennen ruokaa kokeiltiin vähän sivulletuloja ja ihan yhden-kahden askeleen seuraamisia + sivulla maahanmenoa. Aika kehityskelpoinen näppärä neiti kyllä. Sitä maassa pysymistä saa vähän vahvistella, kun olisi vähän liian herkästi nousemassa ja namiavulla edelleen mennään sivulletulot.

Ai miksi ei vielä häivytetä namiapua?
Kerran se jäi sivulletulokäskyllä kiertämään mua ympäri. Siis... vaikka mun käsi täynnä nakinpaloja oli siinä odottamassa. Ja se on tehnyt sitä ennenkin, että tämänpäiväinen ei ollut eka kerta. Se älyää sivulletulossa siis hyvin vahvasti sen, että mut pitää kiertää. Nyt se pitäisi saada sisäistämään, että se tärkein osa sitä temppua on se oikealle kohdalle pysähtyminen ja istuminen. Eli sivulletuloa voisi kokeilla niin, että koira on mun takana / selvästi mun oikealla puolella. Menisi huomio siitä kiertämisestä siihen sivulle oikeaan kohtaan hakeutumiseen.


Olen nyt kaukoja tehnyt tuon kanssa vähän enemmän kuin ehkä tarpeen. Ne sujuu jo aika näppärästi. Joten jos vaikka keskityttäisi sivulletuloon ja sitten vaikka siihen luoksetulon eteen istumiseen. Ja se... noutokapula... Näin niinkun sisätiloissa.
         Ulkona voisi sitten panostaa lähinnä siihen häiriönkestävyyteen, fiilikseen ja sen sellaiseen. Että tarvis kai vaan mennä johonkin vilkkaalle paikalle tekeen sellasia superlyhyitä, supermegajeejeekivoja leikkihetkiä ja siinä sivussa joku satunnainen yks helppo liike ja koira autoon. Mulla kun tuppaa vähän nuo treenit venähtämään kun "jos mä nyt vielä kerran tän ja sit tän liikkeen..."


Savon reissu
Viime sunnuntaina lähdettiin katsomaan, mitä miehen kotipaikalle Savoon kuuluu. Tosca matkusti ensimmäistä kertaa pidempää matkaa takapenkillä, edellisenä päivänä kokeiltiin ihan lyhyillä matkoilla. Hyvinhän tuo sujui Toscalta, kuten arvelinkin, suurimman osan ajasta makoili tai nukkui.

Perillä meitä odotti kolme sekarotuista, miehen perheen koirat. Tavattiin metsässä ns. ei kenenkään maalla. Tosca haukkui melkein äänensä käheäksi ja sattui myös pieni yhteenotto, josta ei seurannut sen kummempaa, sen enempää ulkoinen kuin sisäinenkään puoli ei mennyt tästä rikki. Loppua kohti seropit olivat aikalailla välinpitämättömiä Toscaa kohtaan, mutta neiti itse kävi vähän kierroksilla ja haukkui ja ylireagoi moneen asiaan. Jokseenkin sovussa siirryttiin autoilla määränpäähän ja sisätiloissa Toscalla oli alkuun selvästi hankalampaa. Kyllä se siitä sitten rauhoittumaan alkoi, mutta selvästi ylireagoi muihin koiriin.
         Illasta Tosca vietti sitten jonkin aikaa yksin yläkerrassa, rauhoittui sinne omaan häkkiinsä hyvin, oli varmaan aika väsynyt jo. Aamulla lauman nuorimmainen, pikkuinen Armas (olisiko ollut 4v) sai jo ulkona tulla vähän haistelemaankin, vaikka Tosca selvästi oli tilanteesta jännittynyt. Eiköhän nämä kesällä, kun ollaan enemmän ulkona, opi tulemaan toimeen jotenkuten. Maanantaina aamupäivästä lähdettiinkin sitten kaupunkiin, jossa miehellä oli vielä kaksi työpäivää jäljellä. Yövyttiin miehen siskon luona, jossa ei ollut muita koiria.


Ruotsissa viime syksynä näin monien liikkeiden ikkunoilla koiria hengailemassa. Siis omistajiensa työpaikoilla. Tosca ei ehkä sellaiseen soveltuisi, maanantain perusteella, ainakaan ilman perusteellista totuttamista. Niin, ne vieraat, sisälle tulevat ihmiset. Ne on Toscan mielestä kamalia ja niitä pitää haukkua. Paitsi jos ne tulee tarpeeksi lähelle, niin sitten voi ehkä kiivetä syliin nuolemaan naamaa, vähän tyypistä riippuen. Olen paikantanut tämän ongelman johtuvan todennäköisesti siitä, että neidin tärkeä sosiaalistumiskausi meni Englannissa kasvattajan luona. En toki voi tietää mitä siellä on tehty ja tapahtunut, mutta vaikuttaa siltä, että ei tuo hirveästi kotiin tulevia vieraita ole nähnyt, eikä lauman ulkopuolisia koiria.
          Hengattiinkin sitten pääasiassa toimiston puolella maanantaina. Tiistaina oltiin paikalla vain vähän aikaa ja silloin neiti T olikin paljon nätimmin. Tiistaina käytiin kaupunkikävelyllä keskustan läpi ja siellä Tosca liikkui oikein fiksusti ihmisvilinässä. Tosin, muita nelijalkaisia ei tullut vastaan, paitsi ihan lopussa yksi rähisevä pikkuterrieri yllättäen nurkan takaa, jota me molemmat säikähdettiin ja Toscan reaktio oli tottakai sitten sen mukainen.

Kokonaisuutena reissu oli kuitenkin hyvin opettavainen, varmaan myös koiralle, ja sujui odotuksiin nähden ihan hyvin. Reissulta ei julkaistavaa kuvamateriaalia löydy, kun keskittyminen meni 110% sinne minne pitikin, eli koiraan.

Edelleen 5.3. Ylempien kuvien jälkeen lähdettiin mun vanhempieni luo
tapaamaan sukua ja Tosca oli oikein nätisti... kuten kuvasta näkyy!

Nyt nukkumaan... Jos vaikka huomenna jaksaisi editoida sitä videomatskua?

1.3.2016

Toscan vaatekaappi

Kurkistus Toscan tämän hetkisiin vaatevalikoimiin.
Pahoittelen vähän huonolaatuisia kännykällä räpsittyjä kuvia.

Sileäkarvainen collie ei nyt varsinaisesti ole mikään pukemista vaativa rotu, paitsi kovilla pakkasilla. Toscan tassuja alkaa paleltaa jo siinä -10 asteen tuntumassa pidemmillä lenkeillä ja samoissa astelukemissa heitetään takki niskaan rauhallisemmille kävelyille. Pohjavillan määrä ei ole mikään kovin kummoinen tällä neidillä. Talvitakki saatiin Toscan mukana.

Hurtan talvitakin ja tekemäni tossut olettekin jo nähneet aiemmin.
(tämä kuva on järkkärillä otettu, toisin kuin loput)

Vuosia sitten sain jostain halvalla Hurtan viilennystakin. En muista mistä ja miten halvalla, mutta sellainen silti tarttui mukaan. Ei mulla silloin ollut vielä koiraakaan, mutta valitsin koon sen mukaan, mitä pienehkö belginarttu voisi ehkä hyvällä tuurilla käyttää. Sattumoisin tämä koko oli 55cm, eli sama, kuin Toscan talvitakissa. Saa nähdä, tuleeko tälle käyttöä, mutta kyllä se ainakin päälle sopii.

Viilennystakki - kesähelteitä odotellessa.

Lauantaina kävin muilla asioilla XXL -kaupassa ja tietenkin pyörähdin koiratarvikepuolen läpi, niinkuin aina. No, siellähän oli sitten juuri XXL:n omat huomioliivit tarjouksessa 3 euroa. Juu, kolme kokonaista euroa! Pakkauksen kertomat koot oli vähän mitä sattuu, mutta onneksi myyjältä löytyi mittanauha, jolla pääsin varmistamaan, mikä koko olisi Toscalle hyvä. L-koko sopi neidille kuin nenä päähän.

Kolmen euron huomioliivi

Tänään tuli postia, facebookista löytämäni Hurtan pinkki sadetakki. Myös kokoa 55. Mielummin olisin halunnut oranssin, mutta sellaisen olisin sitten joutunut kaupasta ostamaan kalliilla, joten taivuin tähän ratkaisuun. Ehkä mun nyt pitää hankkia pinkki panta ja remmi tuon takin kanssa käytettäväksi?

Sadetakkia ei kyllä pikkusateella käytetä, mutta välillä sitä vettä tulee kuin saavista kaatamalla ja samaan aikaan saattaa lisäksi tuulla kovaa, kun tässä melkein järven rannassa asutaan. Kivempi kuivata pelkät tassut kuin koko koira, enkä mä usko, että Toscakaan jäätävästä sateesta kylmään tuuleen yhdistettynä mitenkään nauttii. Ja ainakin huomioväri + heijastimet ajaa asiansa ;)

Pinkki sadetakki

Tosca ei oikein jaksanut innostua kuvaamisesta...

Juuri tuossa eilen aloitin neulomaan villatakkia Toscalle. Ihan vaan huvikseni. Samalla pääsen opettelemaan vetoketjun laittamista neuleeseen. Ehkä automatkoille tai sadetakin alle? Lähinnä kuitenkin vain siksi, kun mä haluan sellaisen neuloa. Lisäksi to do -listalla on ehdottomasti parempi talvitakki ensi talveksi, tuo nykyinen nimittäin kääntyy, kiertyy ja vääntyy koiran päällä kokoajan. Jossain vaiheessa aion myös ommella oranssin huomioliivin.

En fanita Hurttaa, mutta nyt kaikki takit sattuvat olemaan sen merkkisiä. Tulevaisuudessa pyrin siihen, että mahdollisimman suuri osa olisi itse tehtyjä, istuvia ja mieluiten oransseja. Vaikka sopiihan tuo pinkkikin...

**********

Aiheeseen liittymätön näpertelyprojekti... Pidemmät rimat esteeseen! Maalattu samoilla väreillä kuin tolpat, jotka rakentelin vuosia sitten. Pituutta näillä on 120cm, jota voi sitten vielä säätää lyhyemmäksi asettamalla tolpat kannakkeet eteenpäin vähän lähemmäs toisiaan.

Mustat raidat juuri maalattu :)
Tolpat ja 66cm rimat uutena. Korkeimmat kannakkeet 72cm.

Tarkoituksena on rakennella myös nippu lautamallisia rimoja, jotka sopisivat näihin tolppiin, niin pääsee sellaista umpinaisempaakin estettä treenailemaan. Tosin, olen jo piirtänyt suunnitelmat sellaiselle ihan oikealle lautaesteelle, jonka saisi metriin asti korotettua.

Nyt videon editointiin - tulossa on taas pieni tokoiluvideo!