30.5.2016

Syypää mun hymyyn

Tietää, että jotain tuli tehtyä oikein,
kun treenikentältä lähtiessä on hymy korvasta korvaan,
eikä se ole hyytynyt vielä kotiovellakaan.


Tehtiin seuruuta, pari jäävää istumista, kapulan pitoa ja pari noutoa. Paikkana meillä oli ruohokentän (jossa ollaan nyt usein treenattu) viereinen lentopallokenttä, vaihtelun vuoksi. Actionkamera oli lentopalloverkon tolpassa kiinni ja näköjään videon reunassa vilahtelee verkon kiinnitysnaruja, kun tuuli heiluttelee niitä. Koittakaa kuitenkin keskittyä siihen mageeseen nelijalkaiseen videolla ;)



Seuruussa sai ensin puuttua siihen paikkaan, ettei lähde edistämään. Ja vähän se varsinkin alussa poikitti, mitä videolta katsoin. Muuten se olikin sitten ihan super edellisiin omatoimitreeneihin verrattuna. Saksalainen täyskäännös edistyy huimaa vauhtia, mutta yksi hassu pyörähdyskin saatiin videolle! Sitten tehtiin vihdoinkin sitä "parkkiruututreeniä" eli maahan piirretyllä ruudukolla harjoiteltiin 90-asteisia kulmia. Piirtäessäni ruudukkoa, Tosca istui paikallaan selkä muhun päin ja kiltisi pysyi ja seurasi mun hassuja touhuja.
          Vasemmalle käännöksethän on ollut nyt meidän ongelma, kun en ole oikein jaksanut niitä treenata. Välillä meinasin kyllä kävellä koiran päälle, kun se ei vaan millään kääntynyt. Ja sitten se kokeili myös sitä, että löi peppua maahan käännöksessä. Vaikka miten yritin ohjata kädellä... Tiedänpähän mitä seuraavalla bh-kurssikerralla treenataan!
          Mutta tosi pitkää pätkää se kyllä oikeasti tekee saamatta palkkaa, ilman että kyllästyy tai muuta. Toki saa edelleen usein palkkaa ihan muutamastakin askeleesta. Mutta tässä vaiheessa voisin sanoa, että eiköhän me siitä bh-kaaviostakin (tuplana) tulla selviämään sitten aikanaan. Videolla näkyy myös jokunen pätkä, kun heilutin kättä ihan reilusti, koiran siitä häiriintymättä. Nyt kun sen käden vielä saisi suoremmaksi ja vähän sivulle päin, tuo käsi koukussa käveleminen ei oo kauheen luonnollista mulle.

Ihan pari jäävää istumista otettiin. Ihan ok. Se jäävä maahanmeno täytyy saada kuntoon kyllä ensimmäisenä. Istuminen on selkeesti helpompi Toscalle jäävänä kuin maahanmeno. Ja näissä täytyy kokeilla takapalkkaa ja sensellaista.


Kapulan pito on edistynyt ihan huimasti! Toscan ote on kyllä sellainen "en pure hampaita kiinni kapulaan" mutta liekö sillä nyt väliä, kun se kapula pysyy siellä suussa kuitenkin. Alokasluokasta kun selvitään, ei mokomaa liikettä enää kaivata. Noudossa palauttaessa se nimittäin pitää paremmin kiinni siitä kapulasta. Kahdesti se pomppasi kapulaan kiinni niin, että nousi seisomaan, mutta muuten pysyi kiltisti peppu maassa. Huisin nopeasti se on oppinut tuonkin.

Noudossa varmistelin, että se ei lähde lentävän kapulan perään. Tosi hienosti, ei edes nykinyt, vaikka seurasikin toki katseellaan tarkkaavaisesti. Lisäksi aloin vaatia eteen istumista palautuksessa, eikä sekään nyt ihan huonosti lähtenyt liikkeelle. Vähän se kokeili, et jos mä ensin pudottaisin tän kapulan ja sit istuisin... eeei, en mä näköjään tällä saa palkkaa... no jos mä sit istun kapula suussa? Ja siitä palkka. Taitava tyttö mulla :)

Loppuun leikittiin uudella prodogin patukalla, joka näkyy kuvissa. Kyllä kelpasi Toscalle! Toisaalta, ei ole tähän mennessä löytynyt lelua, joka ei olisi kelvannut. T kantoikin sitä puoleenväliin kotimatkaa, kunnes näki jäniksen - se on niin vakava paikka, että kyllä siinä putoaa parhaatkin lelut suusta. Ei se silti perään lähde, kun kieltää.


Aiemmin päivällä kaveri kävi kylässä ja leikittiin Toscan kanssa sekä sisällä että ulkona. Tosi hyvin tuo muuten nykyään leikkii vieraidenkin ihmisten kanssa, kyseisen kaverinkin näki ekaa kertaa tänään. Hienosti tosiaan jaksoi vielä illalla tokotreenin ilman minkäänlaisia väsymisen merkkejä, ja sen jälkeen touhotti vielä sisälläkin lelujensa kanssa. Jos me pian jo päästäis pyöräilemään tai vaikka canicrossia harjoittelemaan?

Tosca sovittamassa canicross-varusteita.

Canicrossista puheenollen, kävin Hööksissä ostamassa kirkkaan pinkin joustoremmin, joka vilahtaa tuossa ylläolevassa kuvassakin. Vihdoinkin. Nyt meillä on kaikki tarvittavat välineet - tosin mun pitäis hankkia uudet lenkkarit, mutta pääsee noilla vanhoillakin alkuun. Huskyvaljaat ja non-stopin "lyhyet" valjaat käy molemmat tähän hommaan, katsotaan kummat tuntuu paremmilta. Huskyvaljaat on siis käytettynä ostettu, samoin kuin juoksuvyö mulle.

Tosca leikkii kaverin kanssa.
Tuosta ylläolevasta leikkikuvasta tuli mieleen, että neiti on hienosti rohkaistunut leikkimään myös ihan uusien ihmisten kanssa. Kuvassa se leikkii miespuolisen kaverin kanssa, jonka on tosin nähnyt jo useita useita kertoja ja eilen käymässä ollut naispuolinen kaveri oli heti hirmu kiva leikkikaveri Toscan mielestä. Hirveesti se on reipastunut kyllä alle puolessa vuodessa!

Tää typy on kyl syypää mun hymyyn. Päivääkään en vaihtais pois.
Se on paljon enemmän kun pyysin, paljon enemmän kuin uskalsin toivoa.

26.5.2016

BH-kurssi (osa 4/6)

Enää kaksi bh-kurssikertaa jäljellä.
Apua, sit ollaan taas hetki omillamme!

Kännykkäkuva tältä päivältä.

Kyllä saa taas olla mahdottoman ylpeä pienestä puikkokuonosta. Ei siinä seuruussa sitten ollutkaan mitään sen kummempaa ongelmaa, siellä kentällä - nyt kun vaan saa sen toimimaan muuallakin! Mutta että semmosta +20 askeleen seuruuta meni ilman palkkaa. Toki mun käsi oli siinä nenän yläpuolella omassa kyljessäni kiinni, mutta sitä sai ihan heiluttaakin. Menis kuulemma BH-kokeessa tuollaisena versiona. Henkilöryhmällä ei (edelleenkään) minkäänlaista vaikutusta neidin tekemiseen.

Koittivat houkutella mua parin viikon päästä jo bh-kokeeseen, mutta kyllä mä pidin pääni että haetaan lisää varmuutta siihen tekemiseen toiselta bh-kurssilta ja katotaan jos sitten 21.7. jo uskaltauduttaisi kokeilemaan. Kurssi alkaa kesäkuun lopulla ja on siis 2x vk, 8 kertaa, joten suhteellisen intensiivinen paketti tällä kertaa.

Paikkamakuussa olikin sitten vähän säätämistä. Ensimmäisellä yrityksellä se lähti samantien perään, olin ehkä 5m päässyt koiran jättöpaikasta... Palautin sen takaisin ja pysyi. Kunnes sitten jotain. Olin käynyt jo välissä pari kertaa palkkaamassakin, kun se sitten lähti sieltä hiipimään. Mä olin itse selin siihen, mutta toinen kurssilainen infosi ja sain Toscan käskyttämällä takaisin maahan. Oli se toki jo pari metriä ehtinyt varmaan edetä sieltä. Pientä vinkumista oli muutamassa kohtaa.

Mutta tässä se paras osuus oli, että kentän toisessa päässä oli pari gronttua treenaamassa pk-tottista. Ampuivat useampaan kertaan siellä. Toscalla ei ilmekään värähtänyt (olin siinä vaiheessa naama koiraan päin). Saas nähdä, sitten joskus, miten reagoi lähempää laukauksiin.

Välissä otin pienen pätkän seuruuta ja jätin vähän eri kohtaan sen. Nyt se pysyi, mutta vinkui. Koutsi ei tätä edes kuullut, kun oli vähän kauempana koirasta kuin minä. Ja sanoi, ettei kokeessakaan sitä tuomari kuulisi. Mutta se hermostuttaa mua, kun tiedän, että se koira vinkuu siellä - tarpeeksi kauan kun antaa sen vinkua, se todennäköisesti joko nostaa voluumia tai nousee / lähtee mua kohti. Ja bh-kokeessa kun on niin tajuttoman pitkä se paikkis, verrattuna esim. tokoon (alo paikkamakuu 1min).

Ilmeisesti pitää siis treenata... Peilin tai avustajan kanssa, koska toi selin koiraan oleminen on nyt selkeesti se pahin asia tässä.

Paikkisten jälkeen tehtiin vielä vähän seuruuta, mutta huomasi, että T alkoi väsyä. Se edisti hirveän helpolla, onneksi korjasi kun vähän huomautti. Sen perusasennon ja seuruupaikan kanssa pitää nyt kyllä olla oikeasti tarkkana ja lisäksi sen ei saa antaa pyöriä mua ympäri yhtään ylimääräistä kertaa - pitäisi oppia hiljalleen korjaamaan se perusasento suoraksi siinä sivulla ollessa.

Opin myös, että ihan huomattavasti tiukempi käskytysääni tehoaa. Oikein jämäkästi kun komensi sivulle, se tuli nopeasti ja suoraan, lepsummalla äänellä se myös tekee lepsummin. Täytyy huomioida tämä treeneissä - en halua, että siitä tulee sellainen, jolle täytyy pää punaisena karjua käskyt, vaan saisi ihan normaalia puheääntäkin totella reippaasti ja täsmällisesti.

Kyllä tää tästä. Jokainen ohjattu treenikerta luo taas uutta uskoa muhun. Eiköhän me vielä tän vuoden puolella päästä kokeilemaan sitä BH:ta ja tokon alokasluokkaa, jos ei kummia tapahdu. Koulutuksissa käymistä pitää kyllä ehdottomasti jatkaa, niistä saa niin paljon irti!

Edessä autoton viikonloppu, saa nähdä mitä keksitään. Jospa vaikka kaivaisi pyörän varastosta ja kokeilisi vihdoinkin sitäkin liikuntamuotoa. Ja lisäksi lyhyitä treenihetkiä, uimista ja sen sellaista. Eiköhän me pärjätä. Saataiskohan me jotain tokovideoa taas tehtyä myös...

Hyviä viikonloppuja jo etukäteen kaikille :)

25.5.2016

Kuva- ja videoterveisiä

Kuvien ja videopätkän muodossa vähän meidän kuulumisia.
Ja tänään taas luvassa bh-kurssia, jee!

JK merkityt mieheni kuvaamia, 16.5. otettuja




Se lentää! Ollaan lenkkien ohessa silloin tällöin satunnaisilla esteillä harjoiteltu sitä, että esteiden yli hypätään ilman, että niistä ponnistetaan lisävauhtia. Siis tottakai sen korkuisilla esteillä, että tuo menee ne leikiten vaikka silmät kiinni. Aina pitää kokeilla, jos palkkaa kuitenkin irtoaisi lisävauhtia ottamalla, mutta aika hyvin tuo alkaa hahmottua Toscan päähän.


Nyt alkaa sitten ne mun ihan ite ottamat kuvat
(mies on reissussa, en mä muuten...)

Siskoni pieni karvapallo, corginpentu Minni viime sunnuntailta (s. 19.2.16)
10vk ikäisenä otettuja kuviakin voisi joskus laittaa pentukuumeilijoiden kiusaksi ;)

Tästä eteenpäin kuvattu eilen. Tosca kävi uimassa ja seikkailemassa.





"Teletappimaassa" oli isoja betonitunneleita.
Kyseessä siis eräänlainen tilataideteos.

Tässä sitten betoniputken päällä, tottakai.



Loppuun vielä pieni treenivideo,
joka on poikkeuksellisesti kuvattu puhelimella (huawei p8lite).



Ensin hyppy, lauantailta. Houkuttelevan leveä ja tukeva este ponnistaa tassuilla (tuo on sellainen ihmisten tasapainoilupuomi tms)... Hyvin meni lopulta, pienen kokeilemisen jälkeen yli useamman kerran niin, ettei ottanut tassuilla "tukea" esteestä.

Sitten seuruu, se on eiliseltä. Me on nyt vähän painittu sen kanssa, kun musta se liike ei etene riittävästi, tuntuu että junnataan paikallaan ja heti kun kättä TAI namia alkaa häivyttää mihinkään suuntaan, putoaa kontakti ja pahimmillaan koko koira lähtee pois suorittamasta liikettä, vaikka tekis miten lyhyitä pätkiä ja olis miten hyvä palkka jne.
         Eilen sitten otettiin vanhempieni luona, äidin töistä tuloa odotellessa, pieni pätkä ihan rennolla mielentilalla (siis minä, ei koira). Matalalla vireellä, en halunnut sisällä kerätä tolle kierroksia yhtään, otettiinkin lähinnä tekniikkaharjoituksena. Aika näppärältä se näyttää noissa saksalaisissa täyskäännöksissä jo, vaikka ei olla sitä treenattu varmaan edes viittä kertaa.

Alussahan se tuli vinoon, korjasin - tän kanssa täytyykin olla tarkkana että oppis tulemaan heti suoraan. Ja sitten heti lähdössä "putosi matkasta" kun ihmetteli, olisko maahan pudonnut jotain. Siihen täytyy tottakai puuttua, kuten paikkamakuussakin puutuin maan haisteluun.

Kyllä me vielä se seuruu opitaan.
Ja paljon muutakin.

22.5.2016

Älä päästä tilaisuuttas karkuun, siihen täytyy vaan tarttuu

Vähän kuulumisia ja kännykkäräpsyjä.
Näillä mennään, tällä kertaa.


Yhtenä päivänä löydettiin metsästä valkovuokkopelto. Tosca on niin helppo kuvattava, että mä pääsen ehkä vähän luvattoman helpolla. Pitäisi muistaa ulkoiluttaa omaa järkkäriäkin enemmän, vaikka mies kyllä pitää yleensä huolen, että kunnollisia kuvia tulee neidistä otettua.


Aina vaan pistää ihmetyttämään tuo koira. Se menee mihin vaan. Ylläoleva kuva ei anna realistista kuvaa siitä, kuinka korkealla tuo puu oli, mutta voisin sanoa, et ei se metrinen pk-puolen este tule olemaan mikään ylipääsemätön este, hehheh. Viimeksi eilen kohdattiin korkea kivi, josta en itse ollut varma. Helposti meni!

Lisäksi eilen treenattiin matalalla tasapainoilupuomilla hyppäämistä, josta on instagrammissa (@frostidoge) videopätkäkin nähtävillä. Paksu neliskanttinen puu, josta olis ollut niin kiva ponnistaa vähän lisävauhtia. Muutaman kokeilun jälkeen neiti tajusi, mitä haetaan ja sieltä tuli sitten useampi toisto sellaisia loikkia, ettei tassut hipaisseet ollenkaan puomia.


Meillä on se yksi vihreä "ekorinkula", jonka ootte varmasti treenikuvissa nähneet sen sata kertaa. Nyt löysin -50% alennuksella pinkkejä! Oli ihan pakko hamstrata kaksi, koska se vihreä on ollut aivan mainio. Ehkä säästellään kuitenkin näitä, kun se vihreä on vielä ehjä / tallella, vaikka Tosca ehti olla jo eri mieltä, kun kaivoin nää laukusta kotona.


BH-kurssilla käytiin taas keskiviikkona. Tällä kertaa oli vuorossa kaupunkiosuuden testaus. Tosca ei välittänyt ihmisistä, ei autoista, eikä ihme ja kumma muista koiristakaan ollenkaan. Yleensä sillä on kuitenkin jonkinlaista kiinnostusta muita kohtaan, nyt oli kuin ei huomaiskaan muita.

Kaupan eteen jätettynä inisi vähän mun perään, mutta muuten oli ihan siivosti. Tällä kokemuksella, jos kokeessa käyttäytyisi samanlailla, varmasti kaupunkiosuus menisi läpi. Aika vaikeahan siitä on hylsyä saada, jos koira ei ole aggressiivinen, super säikky tai muuta. Ja sitähän Tosca ei ole.

Loppussa otettiin ihan muutamia pätkiä seuruuta. Hirveen helposti se lähtee edelleen sille laamailulinjalle, jos koittaa vähentää käsiapua tai jättää edes sen namin pois kädestä. Ihan imuttamallahan me nyt ei sentään enää mennä. Mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa lähde rakentumaan.



Torstai-iltana pari muuta koirakoa tuli läheiselle nurmialueelle treenailemaan meidän kanssa. Vähän häiriötreeniä siis. Häiriön suhteen täytyy sanoa, et vitsit, tää on se, missä on ihan superisti kehitytty. Siis, sekä minä että koira. Nyt Tosca ei muutamaa vilkaisua enempää välittänyt muista ja teki tosi näppärästi hommia, keskittyi siihen omaan juttuun. Ja mäkin osasin keskittyä siihen oman koiran kanssa tekemiseen enkä muiden vilkuiluun.

Tosi hyvää seuruuta, jes. Mitä nyt ne vasemmalle käännökset on ihan kamalat edelleen. Merkin kiertoa, se ei ole vielä ihan selkeä liike, mutta eihöhän sekin nopeasti lähde hahmottumaan. Jäävistä istuminen jees, kerran tais jäädä seisomaan kun en käskyttänyt (taaskaan) tarpeeksi napakasti. Maahanmeno olikin sitten vähän mallia valuminen ja ryömiminen, joten tähän täytyy puuttua nyt sitten vähän vähemmän häiriön kera. Ja se napakampi käsky.

Paikkamakuuta otettiin pieniä pätkiä liikkeiden välissä, osasin suhteellisen hyvin käskyttää sen maahan ennen haahuilua tällä kertaa. Oli ihan tosi hienosti maassa, häiriössä, kun muut koirat treenasivat ja leikkivät ympärillä. Loppuun otettiin sitten ryhmäpaikkis, jossa Tosca oli jo selkeästi vähän väsy ja vinkui. Jäinkin ihan lähelle, ja palkkailin aina kun oli hiljaa hetken. Mutta pysyi, eikä ihmetellyt toisia koiria yhtään.

Mutta jotta ei menis ihan vaan päättömäks treenaamiseksi, niin ollaan me johonkin ilmoittauduttukin! Nimittäin möllitokoilemaan namiluokkaan, joka olis tossa tän kuun vika päivä. Niin, JOS neiti ei aloita juoksuja nyt tässä välissä. Saisi kyllä aloittaa jo, vaikka sitten jäiskin möllit käymättä, koska tulossa olis kaikkea muutakin jännää, johon vois rahansa hukata.

Olisko arvon lukijoilla postaustoiveita?

16.5.2016

Aktiivicollieiden pk-tottikset

Sunnuntaina oli Aktiivicolliet ry:n pk-tottiskoulutus.

Ajaessani kohti Pirkkalaa, mietin, että metrisen opettelu ja eteenmeno varmaan riittävät päivän ohjelmaan. Mitä vielä... Ehdittiin vaikka ja mitä!

Omaa vuoroa tultiin kentän laidalle odottamaan vähän etuajassa ja otin paikkamakuun siinä. Tosi jees. Kerran hypähti ylös ja haukahti, kun yllättäen isoon sadeviittaan pukeutunut ihminen kulki ihan sen takaa. Rauhoittui kuitenkin takaisin paikalleen nätisti. Maan haistelu ja ympäristön tuijottelu oli aika vähäistä - jo sillä yhdellä bh-kurssin treenikerralla siis oli iso merkitys.

Ensimmäisessä setissä otettiin ensin työn alle se metrin este. Matalat korkeudet meni kevyesti ja Tosca hyppäsi mielellään. Estettä korotettiin, korotettiin ja korotettiin. Joku noin about 90cm meni vielä yli! Siitä sitten laskettiin ja otettiin vielä muutamat hypyt. Joo, noniin, ei ongelmaa. Takapäälle treeniä ja sitten metrin treenailua kaikessa rauhassa. Täytyy vain kehittää sellainen este, josta ei oteta tassuilla tukea, koska tuo siinä ihan lopussa rupesi kokeilemaan sitäkin.

Sitten eteenmeno. Saatiin ohjeeksi viedä Toscan kanssa yhdessä lelu kentän toiseen päähän. Sitten takaisin, koira sivulle ja lähetys. Sinnehän se paineli. Vähän kaarsi lelun nostettuaan. Otettiin uusiksi ja nyt se ei sitten meinannut heti bongata lelua ruohikosta, mutta tuli sitten ihan luotisuoraan vauhdilla mua kohti sen löydettyään. Aletaan ehkä ämpärin tai muun alustan kanssa treenata tätä nyt silloin tällöin. Noniin, ei ollut ongelmaa siinäkään.

Koutsi kysyi noudosta. Keksittiin siinä sitten treenata kapulan heittoa, ettei lähde sen perään. No, eihän se lähtenyt. Jaa... No eipä ollut tääkään sitten ongelma.

Toisessa setissä mietittiin noutoa pidemmälle ja todettiin, että ensin pitää vahvistaa luoksetulossa se eteen istuminen, että sitä voi sitten noudon yhteydessä pyytää. Tähän saatiinkin jo perjantain bh-kurssilla hyviä vinkkejä. Tehtiin muutama toisto.

Sitten se saksalainen täyskäännös. No enhän mä ollut tajunnut, että sitä vois ensin paikallaan tehdä! Ja heti alkoi sujumaan! Hyvässä lykyssä käytetään tokossa sitten myös, koska onhan se nyt näyttävämmän ja näppärämmän ja nopeamman oloinen, kunhan sen osaa varmuudella.

Nyt mulla on taas runsaasti lisää ideoita treeneihin. Odotan innolla, että päästään kokeilemaan kaikkea käytännössä ja päästään taas ehkä muutama askel eteenpäin liikkeissä.

Illalla, katsottiin miehen kanssa jotain telkkarista,
ja jollain olis ollu vielä energiaa leikkiä.

Tosca on kyllä niin magee pieni harrastuskoiranalku, ettei sitä oikein edes tajua. Kaikki menee! Kunhan mä vain opin, koska mähän tässä se jarru olen. Mutta aloittaisi nyt ne juoksunsa jo, että tietäisi, mitä uskaltaa kesälle suunnitella.

Keskiviikkona luvassa on BH-kurssia, tällä kertaa kaupunkiosuutta.
Ja huomenna mennään kaupoille sovittamaan juoksuhousuja neidille.

14.5.2016

BH-kurssi, osa 2/6

BH-kurssin toinen kerta oli 13. perjantai.
Mun lempipäiväni - arvatenkin treenit meni mainiosti.



Kuvat on otettu lenkin varrella, 12.5. Mies kuvasi, minä editoin. Saatte siis syyttää mua, ettei niiden säädöt ole ihan sitä mitä pitää. Harjoituksen puutetta...

Ihanaa, kun alkaa olla vihreää, lämmintä ja valoisaa! Kun vielä lämpötila pysyisi tässä kahdenkymmenen paikkeilla, ei ainakaan hirveästi yli. Mutta suuremmalla todennäköisyydellä luvassa on aina joko vesisadetta tai helteitä.


Tällä kertaa kurssilla aiheena oli henkilöryhmä ja siitä suoraan suorittamaan BH-kokeen "jääviä" (jotka siis nykysäännöillä tapahtuu siten, että ohjaajakin pysähtyy ja jatkaa vasta sitten ilman koiraa!) ja luoksetulo sitten siihen "jäävään" maahanmenoon. Toinen koirakko teki samaan aikaan paikkamakuuta. Ensin vuoroaan kaikki kävivät läpi "ilmoittautumisen" pareittain.

Meillä ilmoittautuminen meni hyvin, Tosca ei välittänyt "tuomarista", joka tuli mua kättelemään, vaan pönötti nätisti sivulla, vaikka en sille nameja syöttänytkään. Meidän parina ollut koira kuitenkin rupesi vähän räyhäämään, jota Toscan oli sitten kommentoitava. Hyvin se kuitenkin hiljenee, kun komentaa - useimmiten. Joskus täytyy vielä vähän kokeilla...

Tosca kun ei sitä seuruuta vieläkään hallitse riittävän hyvin, niin otettiin ekassa setissä ihan vaan se aiheeksi, eikä tehty siis ihan samoja juttuja kuin muut. Saatiin jälleen kerran hyvin vinkkejä seuruuseen ja sehän toimii jo tosi kivasti (ainakin suoralla ja oikealle käännöksissä). Monta lamppua syttyi taas, sekä ohjaajan että koiran päässä.

Tämän jälkeen mentiin paikkamakuuseen, kun meidän pari suoritti liikkeitä. Paikallaanhan Tosca pysyy hienosti, nyt vaan hienosäätöä mm. siihen, että maata ei haistella ja ympärilleen ei tuijotella (mitkä saattavat mm. herpaannuttaa sen ajatukset siitä, mitä tässä nyt pitikään tehdä, jolloin se saattaa lähteä ajatuksissaan mun luo). Näiden jälkeenhän se onkin jo aika koevalmis liike, vaikka tottakai häiriötreeniä kaivataan. BH-koetta varten täytyy toki myös sitä pitkää aikaa harjoitella.

Paikkista tulee ainakin treenattua, kun koira on valokuvattavana!

Toisessa setissä kokeiltiin sitten ne BH-kokeen "jäävät" ja eihän niissä mitään ongelmaa ollut. Mitä nyt itse sekoilin vähän käskysanoissa. Vaikka paremmin se ne oikeat jäävät tekee. Luoksetulokin toimii, tottakai. Mutta nyt pitää vaan tehdä sitä, että palkka (onneksi nakki) putoaa suoraan mun suusta. Tulee paremmin suoraan sillä tekniikalla.

Seuruu lähti tässä kohtaa toimimaan ihan tosissaan jo niin, että pääsin nostamaan kättä ihan reilusti irti Toscan nenästä, ja siinä se tuli nätissä kontaktissa mukana. Ei merkkiäkään mistään laamailusta. Myöskään perusasennossa ei vilkuillut ympärilleen. Siis, kuka ton kanssa käy yöllä salaa treenaamassa, kun se yhtäkkiä vaan toimii...?

Loppuun, bonuksena, kokeiltiin loivaa pk-puolen A-estettä. Mulla ei edelleenkään ole tietoa, onko Tosca sitä agipuolella tehnyt joskus, mutta eipä ollut tuossakaan ongelmaa. Kahden kokeilun jälkeen se meni jo pelkästään käskyllä lähettämällä sen. Nyt vähän hiotaan sitä alastuloa, ettei hyppää alas ja ehkä päästään tänä kesänä kokeilemaan se oikea, jyrkempi A.

Koko treenien aikana Tosca ei ottanut häiriötä muista koirista. Eikä ihmisistä. Eikä mistään muustakaan. Täytyy päästä kyllä enemmän treenaamaan häiriössä, silti.


Mieltä lämmitti (taas) kuulla toiselta koutsilta (jolla itellään on ihan huisin hienoja malikoita), että Tosca on ihan tosi hyvä koira. Vaikka tiedänhän mä sen. Se on ihan super.

Ensi kerralla onkin luvassa kaupunkiosuuden testailua. Odotan mielenkiinnolla, mitä siellä tapahtuu ja mitä Toscan menosta sanotaan.

Joku kerta täytyisi ehkä kuvaajan kera ajella itekseen tuonne kentälle, että saisi esim. videoitua sen A:n ja treenattua vaikka vähän umpihyppyä ja sen sellaista.


Tänään ei ehkä treenata, ellei ihan pienesti kontaktia.
Huomenna on meinaan lisää pk-tottista luvassa!

11.5.2016

Nyt on jäävätkin videolla

Treeni-innostus on ihana asia.
Aamupäivällä käytiin taas treenaamassa!

Tässä palasin paikkamakuun jälkeen koiran viereen.
Näytän siltä, kuin itku kurkussa, masentuneena treenaisin...

Jäävä istuminen.


Seuruuta, jääviä, vasemmalle täyskäännöstä, kapulan pitoa ja noutoa.
Video, olkaa hyvät...


Seuruu oli alkuun kankeaa, kunnes tajusin innostaa Toscaa vähän. Sen jälkeen olikin sitten hyvä. Vasemmalle käännökset on kuitenkin edelleen ihan hirveitä. Sen sijaan täyskäännös vasemmalle sujui pari kertaa ihan ok treenimäärään nähden - ei enää piruetteja!

Jäävät oli kyllä tosi mageet! Oon edelleen / taas ihan fiiliksissä siitä. Mun täytyy vaan itse vähän napakammin sanoa käskyt. Tänään se jäi pari kertaa seisomaan paikalleen ja selkeästi arpomaan mitä pitikään tehdä. Oma vikani kyllä. Napakammilla käskyillä toimii kyllä.

Kapulan pidossa Tosca yritti ensin tarjota kaiken maailman pomppuversioita, pudotti kapulan jne. mutta sitten saatiin useampi aivan priima toisto. Tätäkin on treenattu tosi paljon, oliko tää nyt toinen vai kolmas kerta? Siihen nähden siis ihan super.

Nouto, käytössä 250g kapula. Pidin pannasta kiinni, ei yrittänyt edes lähteä. Ekalla kerralla toi kylläkin kapulan väärällä otteella, piti sen päästä kiinni. Seuraavat toi oikein. Nyt vaan treenataan se heittäessä pysyminen ja palautus.
        Harmi, että tokopuolella noutoa tarvitaan vasta AVOssa. PK-puolta varten pitää myös hankkia isompi noutokapula nykyisten 250- ja 450-grammaisten kaveriksi. Siellä kun käytetään 650-grammaista. Kapulan paino tuskin tulee olemaan ongelma, ainakaan neidin kantelemien keppien koosta päätellen, mutta onhan sitä silti treenattava, varsinkin esteiden kanssa.

Pään pyörittelyä on kyllä rasittavan paljon. Se tuntuu kääntävän perusasennossa päätään aina, kun kaivan palkkaa, joten täytyy kokeilla nameja toiseen taskuun. Ja sitten muutakin kontaktitreeniä paljon, paljon, paljon.
         Myös haahuilua on edelleen lievästi, mä en vaan ole vielä tarpeeksi nopea tolle koiralle. Maan haistelua (kai pudonneiden namien toivossa) on myös havaittavissa, etenkin maassa maatessa. Luultavasti sitä on vähemmän ei-ruohopohjalla. Se on joka tapauksessa kitkettävä pois myös.

Jäävä maahanmeno



Treeniliivi pitäisi tuunata loppuun, että sen saisi käyttöön. Jos ei muuten, niin ihan sillä, että mä en näyttäisi niin läskiltä kuvissa. Hupparin taskuissa pullottavat lelut ja namipussit vähän ehkä näyttää huonolta kuvissa. Liiviin on suunnitteilla siis ainakin jonkinlaista nahkacollie-kuvitusta, mahdollisesti myös joku lyhyt teksti.

Joitain viikkoja sitten piirsin Toscasta tällaisen siluetin.
Tätä ajattelin käyttää ainakin joihinkin kankaanpainotesteihin.

Kaukot, istu-maahan-istu. Toimi tänään pienen haparoinnin jälkeen.


Kapulan pito




Treenin jälkeen käytiin taas viilentymässä järvessä hieman.


Huomenna vois tehdä sitä kontaktitreeniä, kun sitä oli bh-kurssilta kotiläksynä.

Rantakallioilla

Kuvat kuvattu 7.5.



Toisinaan sitä pysähtyy vain haltioissaan katsomaan. Kuinka se on niin kaunis, niin taitava, niin hieno ja niin rakas. Eikä sitä meinaa vieläkään oikein uskoa, että se on oma. Mun koira.

Tosin...







Piti tassulla kokeilla, onko vesi lämmintä.
Tosin, Toscan mielestä se on aina riittävän lämmintä uimiseen.


Tältä päivältä tulossa myöhemmin tokovideo ja treenikuvia!
Tosca oli ihan älymagee. Mut malttakaahan odotella :)