2.5.2016

Tampere KV

Toscalle AVO EH


Huh sitä jännitystä edellisenä päivänä ja sunnuntainakin ennen kehää! Mutta nyt se on ohi ja ihan hyvin meni, joten turhaan taas jännitin. Kyllä tää jännitystin vähenee, kun saa vähän kokemusta - eihän mua mätsäreissäkään enää parin kerran jälkeen jännittänyt oikeastaan ollenkaan. Vaikka ainahan tämmöset viralliset jutut on vähän eri.

Ylimääräistä jännitysmomenttiakin oli ilmassa ihan riittämiin:
- Toscan paperit ei vieläkään saapuneet (onneksi passi riitti)
- Mun auto hajosi perjantaina (onneksi miehen autolla päästiin)
- Mulla ei vielä lauantai-aamuna ollut mitään päällepantavaa (tummansininen toppi löytyi kaupasta, bolero omista varastoista ja farkut piti lyhentää vielä myöhään illalla)
- Näyttelypaikalla hukattiin kylmälaukku, jossa oli meidän eväät ja Toscan nakit (onneksi mulla oli repussa muita nameja mukana ja kylmälaukkukin löytyi lähtiessämme infosta)

Asuna mulla siis oli mustat superjoustavat farkun tyyppiset housut, tummansininen toppi ja musta bolero (joka oli mulla omissa yo- & valmistumisjuhlissani päällä). Mitä nyt muita katselin, niin varmaan oli ihan riittävän siisti asustus. Hyvin tummalla pukeutumisella toivoin luovani kontrastia Toscan väriin, jolloin se ei ehkä vaikuttaisi ihan niin tummalta kuin on. Se on meinaan todella tumma verrattuna lähes kaikkiin muihin näkemiini soopelinahkoihin. Jotkut tuomarithan siitä saattaa kyllä ihan tykätäkin, mutta parempi varmaan pelata varman päälle ja olla liikaa korostamatta sitä. Toscan kaltaiselle pienikokoiselle rotunsa edustajalle ehkä myös hyvä, että mä olen näin lyhyt, niin en ainakaan omalla olemuksellani saa koiraa vaikuttamaan vielä pienemmältä.



Lyhyestä askeleesta tuli sanomista... Tässä oli ehkä vauhtia enemmän?



Tosca sai tosiaan EHn eli erittäin hyvän, jes. Lähdettiin näyttelyyn ihan sillä ajatuksella, että H riittää, joten olen todella tyytyväinen tulokseen. Junnuluokistahan sillä on ne kaksi EHta, joten samalla linjalla jatkettiin.

Tuomarista olin kuullut, että olisi tiukka ja jakaisi ERIä niukasti, mutta ilmeisesti tykkäsi nahkoista, koska aika paljon siellä kyllä oli niitä ERIn saaneita. Nils Molin (Ruotsi) oli siis tuomarina. Arvostelu oli luonnollisesti ruotsiksi, mutta paikalla oli ilmainen käännöspalvelu, joten kirjoitan nyt tähän sen suomennetun version teille. Tuo toinen kotimainen ei oikein itseltä suju...

"Kaunis ilme. Täyteläinen kuono-osa. Hyvä otsapenger. Hieman kevyet korvien kärjet. Hyvä rintakehä. Hyvät lavat, mutta pysty olkavarsi. Niukasti kulmautunut takaa. Liikkuu hieman lyhyellä askeleella."

Ai hieman kevyet korvien kärjet? Mitenniin? Heh... Kyllä ne siis jonkun verran taitteella pysyi, kuten kuvista näkyy, eli ei isoa miinusta siitä varmaan saatu. Kauniista ilmeestä olen kyllä aivan tasan samaa mieltä. Ja sitten loppuosaan on todettava, että parempi asettelu ja kovempi juoksuvauhti olisi ehkä jonkun verran auttanut asiaa, mutta ensikertalaisena ei voi vielä osata ihan kaikkea.





Kehässä Tosca oli nätisti. Alkuun kun porukassa juostiin, se haukahti kerran hiljaa, mutta muuten osasi pitää mölyt mahassaan. Energiaa sillä tuntui olevan ja namit kelpasivat melkein liiankin hyvin, mutta nätisti se juoksi ja jaksoi seistä paikallaan. Korvatkin saattoi osan aikaa olla suurinpiirtein eteenpäin. Mäkään en vissiin handlerina ollut ihan täysin uuno, vaikka varmasti monien silmään selvästi kokematon. Tuomarista neiti ei sanonut mitään, heilutti häntää vain iloisesti. Mutta täytyy kyllä sanoa, että oli koiria kohtaan ihan miellyttävä tuomari.

Muun ajan Tosca viettikin aika pitkälti kevythäkissään ja osasi siellä ottaa aika rauhassa, alun piippailua lukuun ottamatta. Hirveästi sitä ei viitsinyt siinä käytävällä roikottaa tai ympäriinsä kävelyttää, kun moni ohi kulkeva koira tuli ihan iholle ja tungosta oli hallin keskiosassa ihan riittävästi. Vähän kateellisina katseltiin, kuinka hallin reunimmaisilla kehillä oli niin paljon tilaa ympärillään. Hyvin meni päivä kokonaisuudessaan ja nyt ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampia.

Aina näitä pöhköjä kuvia mahtuu mukaan!

Myyntikojujakin kävin (ilman koiraa) katselemassa. Ihme ja kumma, mukaan tarttui vain pelastusliivit HauHaun pisteeltä. Kympillä ja oranssit - olihan ne pakko saada. Nyt ollaan siis valmiina kesän veneilyihin. Mies jo ehti testata, että niistä voi koiraa nostaakin, jos se nyt vaikka putoaisi / hyppäisi veneestä. Ja voihan se nuo päällä uidakin, varsinkin jos pidempiä matkoja ui.

Tosca testaili pelastusliiviään.

Ja hei muut nahkaihmiset! Mieheni otti kuvia muistakin nahkoista (uroksista taitaa olla kaikista, nartuistakin osasta) ja jonkun ajan päästä ne tulevat nettiinkin esille (kunhan joku jaksaa kahlata tuon kuvamäärän läpi ja editoida ne julkaisukuntoon). Saa niitä koirien omistajat/kasvattajat käyttääkin, kunhan vesileimat pysyy paikallaan. Ilmoittelen kyllä siitä sitten täällä ja FB:n collieryhmissä, joten harva varmaan jää paitsi :)

Tämän päivän perusteella mahdollisesti sinne Jyväskylän erkkariinkin voisi harkita osallistumista. Katsotaan nyt miten juoksut ajoittuu. Onneksi sinne ei ilmoittautumishinta nouse loppua kohti ja aikaa on vielä reilu kuukausi katsella, että aloittaako se ne juoksut riittävän ajoissa. Siellä on myös tokomestaruudet, joita olisi ainakin kiva päästä katsomaan, vaikka vähän salaa haaveilen, et jos me oltais sillon jo valmiita itsekin mukaan... Se toki vaatisi sitten yöpymisen Jyväskylässä.

Mutta ens viikolla treenataan taas! BH-kurssikin alkaa! Jee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksyntäni jälkeen :)