Tokoa, BH-kurssia ja kuvia

Meillä oli tänään jo ihan hupparikelit ulkona!

Kohta on kesä! (tasan viikko sitten satoi lunta...)

Tässä olis niinkun luoksetulo-treeni menossa.

Käytiin tekemässä vuoden (ja meidän yhteisen taipaleen) ensimmäinen tokotreeni ruohopohjalla! En nähnyt, että sillä olisi ollut juurikaan vaikutusta koiraan. Sen sijaan pari kertaa sain kovemmin sanoa, kun rupesi haukkumaan kauempana juosseelle sakemannille (joka lähti jänön perään). Tosca ei kuitenkaan vaikuttanut ottavan komentamisesta itseensä, vaan jatkoi hommien tekemistä - haukkumatta.

Ei se kyllä mikään ääripehmeä ole, aika reaktiivinen vaan, eli sen reaktio asioihin on suuri (esim. kovemmin kieltäessä menee matalaksi), mutta se ei jää päälle. Koviin ääniin tai muihin yllättäviin asioihin se saattaa reagoida esimerkiksi hätkähtämällä, mutta jatkaa elämää sen jälkeen, eikä jää muistelemaan ko. tilanteita tai paikkoja pahalla. Koska pelkäähän se ei, se vaan reagoi. Niinkuin reagoin itsekin vastaavissa tilanteissa.

Enkä mä nyt yhden koiran kokemuksella puhu. Lotta oli ääniarka ja pehmeä. Se saattoi juosta karkuun, kun vedin tuolia pöydän alta, jolloin sen jalat pitivät ääntä lattiaa vasten raahautuessaan. Se pelkäsi ukkosta ja ilotulituksia henkensä edestä (ja pelkäsi takapihalle menemistä pahimmillaan monta viikkoa vuoden vaihtumisen jälkeen - jostain kumman syystä se ei silti koskenut etuovesta lenkille lähtemistä). Jos sille ärähti kunnolla, se lähti ihan oikeasti pakoon sitä tilannetta. Ja se muisti ne negatiiviset kokemukset hyvin.

Vastapainoksi samassa taloudessa asustellut Maisa oli sellainen kovapäämummo, että sitä ei olisi juurikaan hätkähdyttänyt, vaikka vieressä olisi räjähtänyt pommi. Sitä ei kiinnostanut ukkoset eikä raketit. Se ei myöskään kovin helpolla kunnioittanut ihmisen sanaa, eikä todellakaan muistanut kieltoa enää viiden minuutin päästä. Se myös puri, ihan tosissaan ja kunnolla, ei kylläkään minua koskaan, eikä ilman syytä (eri asia sitten oli se, mikä oli koiran ja mikä ihmisen mielestä riittävä syy hampaiden käytölle).

Ne tuota... korvat... pysyi ne sen yhden päivän.
Näissä kuvissa n. 2,5vrk ollut korvat ilman teippejä.

Niin, ne treenit, lyhyesti...

Otettiin luoksetuloihin liittyen eteentuloja. Neiti kun jää helposti vähän kauas. Sitten sivulletuloja, joista moni ihan ok. Pieniä pätkiä seuruuta, joissa huonompia ja parempia pätkiä. Myös paikallaoloa otettiin ihan minipätkinä. Pää pyörii, mutta muuten ok, yhdessä kohtaa istumasta meni kyllä maahan.

Videonkin sain räpellettyä kasaan. Älkää välittäkö miehestä, se tuolla videolla hilluu myös, kameroiden kanssa...

Ja sitten se BH-kurssi. Eka kerta oli siis torstaina aamusta. Kouluttajat ja muut kurssilaiset vaikuttivat tosi mukavilta, ei ollut ihan järkyttävän ulkopuolinen olo edes näin ensikertaa kesken kurssin paikalle ilmestyneenä. Sana kivasti leikkivästä colliesta oli kiirinyt jo toisen ohjaajan korviinkin ;)

Tämän kerran ohjelmana oli henkilöryhmä. Meillä kun toi seuruu ei ole vielä sillälailla hanskassa, niin paneuduttiin siihen. Hyvin saatiinkin vinkkiä ja lähti heti pelaamaan paremmin. Ilmeisesti mä olen sössinyt lisäämällä vaikeustasoa/pituutta seuruulle liian nopeasti, kun nyt näin jälkeenpäin ajattelen. Lähellä olevista ihmisistä ja muusta häiriöstä Tosca ei kyllä juuri välittänyt, joten veikkaan, että henkilöryhmä ei tule tulevaisuudessa olemaan mikään suuri ongelma.

Kotiläksyksi saatiin kontaktin vahvistamista.

Eiliseltäkin olis jo kuvia ja asiaa! Mutta malttakaa vielä hetki :)