10.7.2016

Se seuraa!

Videoin pitkästä aikaa meidän omatoimitreenit 8.7.

Meidän temppuilua keskiviikolta.
Silloin tuli tasan puoli vuotta yhteiseloa täyteen ♥

Meillä on ollut tässä jo kolmet bh-kurssikerrat, enkä ole kirjoittanut niistä mitään. Tosca on ollut tosi jees, juoksuista huolimatta. Ne ei oikeasti näy millään tavalla treenikentällä, mitä nyt istua ja maata pitää joskus vähän lonkalla, koska pöksyt tuntuu ikävältä.

Ollaan panostettu aika pitkälti siihen seuraamiseen ja vasemmalle käännöksiin. Myös henkkilöryhmää tehtiin viime kerralla ja todettiin taas, et ei tällä koiralla ole sen asian suhteen mitään ongelmaa. Sama homma BH-kokeen "jäävien" liikkeiden kanssa, ei mitään ongelmaa. Nykyäänhän ne siis tehdään BH:ssa pysähdyksestä, joten meille ihan naurettavan helppoa hommaa, kunhan muistan sanoa istumisessa "odota", koska "istu" -käskyllä se menee usein maahan, jos se on jo istumassa valmiiksi. Sama toimii maahan-käskyllä toisinpäin. Tähän pitäisi jotenkin puuttua, koska en voi komentaa sitä korjaamaan vajaaksi jääneitä liikkeitä kuten maahanmenoa kyynärät ylhäällä tai lahnaistumista etujalat pitkällä edessä.

Paikkamakuuta on korjailtu (vinkumista ja hermoilua) hyvin lyhyillä paikkiksilla ja matkaa jne. vaihtelemalla. Rauhallinen mielentila ei tuolle neidille näytä sopivan siihen, vaan se on parempi, kun sen heittää paikkamakuuseen vaikka suoraan riehakkaasta leikistä. Silloin se jää keskittyneenä tuijottamaan mua ja odottamaan, eikä miettimään, että varmaan taivas tippuu niskaan kun mut tähän yksin tälleen jätettiin, hylättiin ihan.

Treenin jälkeinen iloinen pieni collie-eläin.

Tosca lopetti kunnolla seuraamisen aiemman BH-kurssin vikan kerran ansiosta (koutsin vaatimuksesta vaadin koiralta liikaa, koska kuulemma se täysi seuruukaavio nyt vaan oli pakko tehdä, vaikka olinkin eri mieltä...). Tosca pudotti kontaktin kokonaan ja rupesi irtoamaan sivulle ja eteen. Ja sitten mulla alkoi palaa käpy ja aloin äksyillä koiralle, joka jo valmiiksi paineistui, kun ei ymmärtänyt mitä siltä haluttiin. Ei näin. Mutta virheistä oppii.
         Nyt ollaan oikea-aikaisella palkkaamisella (ja ohjaajan paremmalla fiiliksellä) saatu seuruu jo ihan uuteen uskoon, siis sehän on ihan tosi magee! Ja seuraa pitkiäkin pätkiä tosi hienosti. Toki vaihdellaan askelten määrää ihan reippaasti. Myös juoksussa se seuraa nyt ihan ok, se tuli vissiin tässä kaupanpäälle, kun ei sitä olla oikeastaan harjoiteltu. Ja lisäksi mä opin tärkeän läksyn siitä ohjaajan mielentilasta...

Vasemmalle käännökset takkuaa edelleen ihan urakalla, mutta saattiin videolle tallennettua jotain ihan suhteellisen ok pätkiäkin, jossa mä en mm. kävellyt koiran päälle käännöksessä koska se jatkoikin suoraan ja mä en jne. Tässä on kyllä vielä paljon opettelemista, sekä mulla että koiralla. Mulla on niin kauhea kiire muka aina, etten ehdi miettiä miten niitä jalkojani asettelen. Kun saan askeleet sopimaan, niin kyllä se koira pysyy hommassa mukana ihan eri tavalla, vaikkei vielä täysin osaakkaan.
        Jo BH-kurssin ekalta kerralta saatiin ohjeeksi opetella takapään käyttöä, jota vähän videollakin näkyy. Eli vasemmalle kääntymistä paikallaan niin, että etupää pysyisi paikallaan ja takapää kääntyisi. Vielä se valuu usein eteenpäin, mutta sentään kääntyy. Oli meinaan pienelle collielle alkuun ihan hepreaa, että mitä tässä nyt pyydetään ja se tarjosi kaikkea muuta mahdollista ja välillä kyllästyi ihan yrittämäänkin. Kyllä se siitä sitten lähti, kun Tosca alkoi hahmottaa, mitä siltä pyydetään.

Otettiin myös pitkästä aikaa pari noutoa ja kapulan pitoa. Noudoissa ei ole mitään muuta suurempaa ongelmaa kuin palautus, se jää niin kauas! Lisäksi, se ei istu heti, vaan minuutin päästä. Mutta tämä on ihan pienestä treenistä kiinni ja johtunee pääasiassa siitä, että tätä tosiaan ei olla treenattu nyt ollenkaan. Kapulan pidossa ei mitään ongelmaa.

Luoksetulo otettiin loppuun. Sekin on hyvä. Edelleen, tässäkin, jää omasta mielestä vähän kauas, mutta edelleenkin, pientä treeniä vaan. Eikä siitä varmaan ainakaan BH-kokeessa tai tokon alokasluokassa tule sen suurempaa sanomista, isommissa luokissa voi sitten ollakin eri juttu...


Voin kertoa, että olin loppuperjantain hymy korvasta korvaan. Niin hyvältä Tosca treeneissä tuntui. Mutta videolta se näytti pätkittäin jopa vielä sitä tunnetta paremmalta! Sen seuruu näytti hetkittäin hyvinkin lähelle siltä, mistä mä olen haaveillut siitä lähtien, kun ensimmäisiä kertoja hienojen suojelumalikoiden tottisvideoita katsoin joskus vuosia sitten. Nyt kun vaan saa ne käännökset toimimaan vielä.

Ainiin, kyseisten treenien aikana saatiin yleisöä kahdesta pikkutytöstä, jotka jäivät kentän laidalle kiven päälle istumaan ja ihmettelemään. Välillä sieltä kuului hihkumista, kun ilmeisesti tehtiin jotain heidän mielestään hienoa. Ei haitannut kummankaan keskittymistä, mutta olihan se hassua.

Meidän uudet laumanjäsenet!
Leopardigekot Sumu (5v koiras)...

... ja Sade (3v naaras).
Enemmän juttua toisessa blogissani.

Vielä kolme kurssikertaa ja 29.7. olisi sitten se BH-koe. Enää en odota kauhulla, kuten aiemmin. Kunhan vaan saisin paperiasiat järjestymään siihen mennessä, se on se suurin stressin aihe... Toscan export pedigree numero 2 (Suomen posti hukkasi sen ensimmäisen) on edelleen matkalla Englannista suomalaiselle kasvattajalle.
         Myös suomen kennelliitosta pitäisi tulla postia, nimittäin Toscan englannin rekisteripaperit (joita he eivät edes rekisteröintiin tarvitse, en tiedä miksi ne on sinne aikoinaan lähetetty). Mutta niitäkään ei ole kuulunut, varmaan asiaa hoitanut tyyppi jäänyt kesälomalle. Maanantaina täytyy soittaa sinne... Kyseisellä lapulla pääsen siis kokeisiin, jolloin Tosca menee ulkomaisen koiran statuksella.

Äiti oli tehnyt Toscalle ja siskoni Minni-corgille
kivat aktivointipelit. T ei osaa käyttää hampaita...

Vielä olis parit juhannuskuvat ja videopätkätkin julkaisematta.
Muttakun oli niin kauhea kiire saada tämä video blogiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksyntäni jälkeen :)