18.3.2017

Toko ALO3

Ei menny ihan putkeen meidän eka tokokoe.
Sentään ALO3 eikä hylättyä...

Video on ihan naurettava joiltain osin, mutta no, kai mä sen silti tänne laitan. Harva kai ekassa tokokokeessaan onnistuu... Kyseessä kuitenkin sekä mun että koiran eka koe ikinä. Joten antakaa vähän armoa, ei me olla näin huonoja oikeesti.



Paikkamakuu 7,5
Vinkuvonku-uliuli, korjas asentoa (=valui 5cm eteenpäin), haisteli maata, pomppas sivulle viereisen koiran käskyllä. Paikkis on... rikki. Sitä ei olla talvella oikein viittitty ulkona tehdä. Olis ehkä kannattanu, vaikka sit jonkun alustan kanssa, ettei toi vilukissa jäädy kenttään kiinni mahastaan.

Seuraaminen 8
Hei se seuras! Olihan se vähän laama, kierrokset nolla, mut se tuli mukana, piti jonkinlaista kontaktia, kääntyi yllättävän hyvin, täyskäännös tosin oli aika ilmava. Ei ylimääräisiä kevätjuhlaliikkeitä. Oon ihan hämmentynyt edelleen, että se kykeni niillä kierroksilla minkäänlaiseen seuruuseen.

Jäävä maahanmeno 9
Nosiis täähän on meidän bravuuri, putoo niiiiiin nätisti kuulkaa juoksuvauhdistakin siihen paikkaan. Seuruu tosin oli samaa laamatyyliä edelleen, ehkä siitä lähti piste? Jäävässä se ei vingu mun perään kuten paikkiksessa, luojan kiitos.

Luoksetulo 9
Tarvis vauhtia lisää! Saattoi vinkua odottaessaan, oli aavistuksen vino eteen istuminen.

Kapulan pitäminen 7
Miksi oi miksi otin meidän pienimmän kapulan, se kokoa suurempi on paljon mieluisampi! Kotona vielä tällä ko. kapulalla nopeasti ennen koetta kokeiltiin, eikä mitään ongelmaa. Kokeessa - SE PUDOTTI SEN! Herranjumala ei se ikinä pudota kapulaa!!! Tän piti olla meidän kympin liike hei!

Kaukot 0
Joo, mulla ei sit ollu mitään hajua miten tän koesuoritus toimii joten sössin sen ekan kerran kun en tajunnut miten se menee ja uusinnassa sössin sit toiseen kertaan kun en tajunnu missä kohtaa se maahanmenokäsky pitäs antaa, kun jo käskettiin palaamaan koiran sivulle. Niin, saatiin tosiaan armoa ja uusi yritys ja toisella yrittämällä se nousi KOLMANNELLA käskyllä istumaan.
          Kaukot on olleet noin viikon verran rikki, täysin mystisesti, enkä kertakaikkiaan millään saanut maasta istumaan nousua toimimaan kunnolla ennen koetta, vaikka yritin suurinpiirtein kaikkea - se on ku liimattuna siellä maassa ja tuijottaa mua sen näkösenä, kun mä en muka olis mitään käskyä sanonut ja käsimerkkiä antanut. Ei siis yhtään ees ihmettele et "mitä sanoit?" tai nytkähdä kuin melkein noustakseen istumaan. Tuijottaa vaan tyynen rauhallisena. Mysteeri, ihan täys mysteeri, ei riitä ymmärrys.

Kaukot ei näy videolla, koska ne tehtiin kuvaruudun ulkopuolella, niinpä säästytte sen räpellyksen näkemiseltä. Ehkä parempi niin. Ja ehkä osaan ens kerralla asemoida kameran niin, että se kuvaa enemmän kenttää ja vähemmän seinää?

Este 0
Eipä olla talvella päästy treenaamaan, kun ei ulkona pysty mitään hypyttään, paitti mettässä puiden yli, eikä se nyt ihan oo sama asia. Niin että sehän siis kiersi sen esteen ja tuli ihan käsittämättömän vinoon mun eteen. Lisäksi se myös haukahti kimeästi liikkeelle lähtiessään.
         Sössin myös menemällä itse liian kauas esteestä, kun olis pitänyt pysyä merkkitötteröiden välissä. Myös koiran jättäminen lähemmäs estettä voisi ehkä auttaa, ettei se menisi siitä ohi, koska sehän nyt hyppää tuollaisen vaikka paikaltaan. Tän piti olla se meidän toinen varma kympin liike, vaan eipä ollutkaan.

Kokonaisvaikutus 7
Ite olisin tuomarina antanut tälläselle naurettavalle räpellykselle ehkä korkeintaan vitosen.

Liikkeiden välithän meni siis siihen, että yritin epätoivoisesti saada jonkinlaista kontaktia koiraan, joka haahuili nenä maassa pitkin hallia. Sen perusasentoon saaminen, että liike voitiin aloittaa, oli about joka liikkeessä suuren työn ja tuskan takana. En ehtinyt yhtään virittelemään koko koiraa, kun sössin aikataulut ja olin melkein jopa myöhässä koko hemmetin kokeesta - olisin tajunnut ees haukuttaa sitä ennen kehään menoa niin olis voinu olla kierroksia edes aavistuksen enemmän. Lisäksi se siis vinkui, paljon, liikkeiden aikanakin.

Toscahan siis astui halliin ja aloitti ensimmäisellä sekunnilla ulinahaukkukonsertin ja jatkoi sitä kaiken aikaa. Ei sillä ole koskaan ennen ollut mitään ongelmaa minkään hallien kanssa, toki ei olla hetkeen käytykään... Mutta ei sen PITÄNYT olla ongelma. Kuten ei monen muunkaan asian.

"Älä oleta." Mies toistelee sitä mulle usein, vaikkakaan ei koiriin liittyen. Mutta tottahan se on. Ei saisi olettaa, sen enempää negatiivista kuin positiivistakaan.

Yhteispisteet siis 127 ja tulos ALO3.

Tuomarina meillä oli kiltti herra Ilkka Sten - luojan kiitos, tiukemmalla tuomarilla oltais varmaan saatu nolla tai meidät olis pahimmas tapauksessa naurettu jo ennen yhtäkään liikettä ulos kehästä. Samalle tuomarille ollaan menossa ens kuussakin, toivottavasti paremmalla onnella.

Järjestäjänä Rally-Tassut Kk Ry ja sijaintina Ylöjärvi, Koirakoutsin halli. Ja koehan siis oli 17.3. perjantai-iltana.

Meitä oli alokkaassa kisaamassa kivasti neljä, joista kaikki muut sai ykkösen ja mä neljäntenä toki olin ainoa joka jäi ilman palkintoja. Ei sillä, että tällainen pelleilyesitys olisi minkäänlaisten palkintojen arvoinen ollut muutenkaan. Saattoi se silti vähän kirpaista.

Pahinta tässä on se, että tiedän, että Tosca on ihan yhtä hyvä kuin nuo ykkösen saaneet koirat, osin jopa parempi. Kun sen vaan saisi näyttämään sen myös koekentillä. Jospa me tää ratkaistaan, huomenna mennään mölleihin kokeilemaan onneamme vähän parannellulla taktiikalla. Ja toivottavasti vähemmällä jännittämisellä, koska se vaikuttaa kaikista eniten.

5 kommenttia:

  1. Onnea kisakorkkauksesta! :) Se on aina kamalan jännää olipa koe eka ikinä tai eka uuden koiran kanssa.

    Teidän suorituksessa on paljon hyviä palasia ja nyt keskityt löytämään ne. Parjaat teidän suoritusta ihan turhaan. Vertaat kovasti muiden onnistumiseen, mutta nyt unohdat nekin. Säästyt monelta vaivalta, kun alusta asti opettelet keskittymään hyviin kohtiin ja suhtautumaan epäonnistumiseen kasvattavana kokemuksena :) Trust me. Been there done that.

    Toscan seuruu oli paikoin oikein nättiä, eikä kierroksettomuus näkynyt. Koira tuntuu aina pahemmalle, kuin todellisuudessa onkaan. Seuruussa oli hyviä pätkiä montakin.

    Kokonaisvaikutuksesta ei tuolla suorituksella kyllä minkäänlaisella arvostelulla saa vitosta :) Kyllä seiska on ihan oikea arvio. Tuomareissa on toki eroja, mutta kyllä ne kaikki kuitenkin tuijottavat samaa sääntökirjaa.

    Haukuttamisesta, kierroksista, vinkumisesta sekä nuuskuttelusta: Haukuttamista en näe mitenkään järkevänä keinona yrittää seivata kierroksettomuutta koetilanteessa. Opeta Tosca nostamaan sopiva vire itse (huom. sille tyypillistä virettä, jonka se pystyy pitämään pidemmän suorituksen ajan) ja samalla ratkaiset tuon nuuskuttelun väliajoilla. Minä haluan, että koira on liikkeiden välit odottava ja tarjoaa vaikka perusasentoa. Haukuttaminen toimii toisilla, mutta itse en näe sitä järkevänä keinona. Sitä on hankala toteuttaa useimmissa koepaikoissa ja toisaalta se voi tietyillä koirilla johtaa ääntelyyn herkemmin. Minä onnistuin opettamaan Raikun haukuttamalla mm. päykyttämään koetilanteessa epävarmuuttaan kesken suorituksen. Sittemmin vaihdoin haukutuksen palkaksi hyvästä vireestä ja louskuttaminen epävarmoissa tilanteissa loppui. Jos haukutat Toscaa treeneissä, voi sen alkuvinkuvonku hyvinkin kummuta treeneistä. Kirjaa ja pohdi asiaa. Monta tietä on roomaan.

    Jos johonkin tarttuisin, niin paikkikseen. Pohtisin erityisen tarkasti seuraavan kokeen ajankohtaa. Paikkis on minun silmissä sellainen liike, etten halua sitä tunaroida kisatuubilla. Monta tällaista keissiä nähneenä ja korjausprosessissa mukana olleena, mieti, onko järkevää mennä kuukauden päästä uudestaan. Toki jos saat toistoja alle ja mielentilan korjattua, ok. Mutta jälkeenpäin, muutamankin kokeen jälkeen, liike on haastavaa korjailla. Teillä ei ole mitään kiirettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä siinä oli ehdottomasti niitä hyviäkin puolia, vaikka se ei ehkä tekstistä niin välity :D Seuruusta olen iloisesti yllättynyt kyllä itsekin, se kun oli vielä hetki sitten niin rikki kun vaan ikinä olla voi. Omaan silmään kierroksettomuus kyllä näkyi, onhan se paremmilla kierroksilla ihan eri näköistä.

      No tässä kierrosasiassahan se ongelma piileekin. Kun se ei nosta niitä kierroksia itsekseen, ei sitten millään. Miksi ihmeessä se itsekseen niitä nostaisikaan, tuollainen superrauhallinen koira. Kierrokset nousee kyllä "tarvittaessa" mutta ei itsekseen. Ja tarjoa se ei mitään temppuja sitten niin mitään, kuin joskus aniharvoin kerran kolmessa kuukaudessa viiden sekunnin ajan, jos sitäkään. Kaikki pitää pyytää. Mutta eipähän pahemmin ennakoi myöskään, se tulee tässä vähän samassa paketissa. Edelleen yli vuoden jälkeen joudun lähes joka kerta sisälle tullessa käskyttämään sen istumaan, ennen kuin riisun pannan tai valjaat.

      Haukuttaminen ei meillä kyllä koskaan johda vinkuvonku-ulinaan, vaan keskittyneeseen innostuneeseen tekemiseen, joka JOSKUS HARVOIN saattaa purkautua haukahduksena esim. noutoon tai merkin kiertoon lähtiessä (joita ei onneksi vielä alokkaassa ole), johon sitten puutun, koska meillä ei liikettä suorittaessa todellakaan ole lupa haukkua. Siksi mä ajattelin kokeilla, josko se tois jotain meidän kisasuoritukseen, koska se nostaa kierroksia ja itsevarmuutta tuolle. Vinkuvonku tulee sitten lähinnä epävarmuudesta, joka on taas päinvastainen asia kuin mihin haukuttaminen johtaa. En näe meidän kohdalla näissä kahdessa asiassa minkäänlaista yhteyttä, vaan ovat ihan täysin vastakohdat. Ja totta puhuakseni mielummin taistelen sen asian kanssa, että koira joskus ja jouluna saattaa haukahtaa mutta on itsevarma, kuin sellaisen että se vinkuu kaiken aikaa epävarmuuttaan.

      Paikkikseen puutun ehdottomasti, eikä se ole suuresta treenimäärästä kiinni, se on vaan pientä rutiinin puutetta nyt kun ei olla sitä päästy juuri treenaamaan. Tarvitaan vähän häiriötreeniä siihen ja varmuutta. Ja sitä meinataan nyt tehdä urakalla, toki helposta aloittaen.

      Ei ole ehkä järkeä mennä ens kuussa uudestaan, mutta ilmot on jo tehty ja maksut maksettu, joten nyt tehdään kaikki mitä voidaan ja katsotaan tuleeko edistystä. Jos menee edelleen päin mäntyä, niin sitten otetaan kyllä taukoa. Suurin ongelma tässä on kuitenkin mun kisakokemusten puutteesta johtuva järjetön jännitys, jota en saa pois menemällä kokeeseen kerran puolessa vuodessa, vaan se vaatii rutiinia ja tottumista, eikä sitä saa muuta kuin kisaamalla.

      Poista
  2. Hienoa pohdintaa :) Jos kokeeseen olet menossa, niin suunnitelmallisia treenejä alle.

    Tuosta kierrosjutusta. Nostan vielä Raikua esimerkiksi, koska se on matalavireinen verrattuna perusbelgiin. Tekee hyvin mielellään matkalaukkuseuruuta, eikä sillä kestänyt mikään vire koetilanteissa. Sain vinkiksi nostattaa sitä haukkumalla. Eli aina, kun lähtee valumaan huonoon vireeseen haukutan. Ei toiminut. Koira nousi kierroksille, jotka eivät sille sopineet. Hain siihen koko ajan alitajuisesti sille sopimatonta ilmettä. Lopulta tosiaan koira alkoi vireen laskiessa päykyttämään omiaan koetilanteissa (ei näkynyt treeneissä). Totuus on, ettei kyseinen koira kykene tekemään kokonaista tottista sellaisessa vireessä kuin itse toivoisin.

    Sain sitten toisenlaisen vinkin ja se on toiminut. Opetin koiran tarjoamaan ja olemaan aktiivinen. Haukku on palkka hyvästä vireestä (ei nostatus). Jouduin samassa rytäkässä hyväksymään sen tosi asian, ettei Raiku palkkaudu leikistä, vaan ruuasta. Omat silmät oli umpeutuneet sille, että koira todella osasi tarjota asioita. Seuraamisessa tehtiin paljon vasemmalle kaarrosta, jolloin koiran on oltava aktiivinen pysyäkseen mukana. Tästä sain koiraa palkattua ja lähdin poimimaan kaikki aktiivisuudet keskittyen ihan pieniinkin juttuihin. Lopputuloksena koiran ilme muuttui hyvin paljon.

    Haukuttaminen tosiaan voi olla ihan ok, ja jos se toimii niin kuin haluat sen toimivan, niin silloin pidät sen repertuaarissa. Pohdi kuitenkin, mikä ero treeni- ja koetilanteen välillä on ja kuinka voisit sen mahdollisesti paikata.

    Tsemppiä treeneihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojuu...

      Käytiin tänään koemaisissa treeneissä (no, möllitokohan se käytännössä oli...) toistamassa samoja virheitä ja toteamassa, ettei toimi vieläkään, vaikka kaikkeni yritin. Sentään estettä se ei kiertänyt ja kaukoissakin nousi jopa toisella käskyllä.

      Teki se ennen ja jälkeen suorituksen ihan kivasti hommia, mut kehässä mikään ei vaan toimi.

      Aika syvällä suossa ollaan, kieltämättä.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksyntäni jälkeen :)