Tosca ajoi eilen ensimmäisen jälkensä.
Mennään nyt ainakin alkuun "Myytin ohjeilla".
Pohjustuksena ollaan tehty joitain namiruutuja ja venytetty ja vanutettu kunnon jälkihommien aloittamista puoli ikuisuutta (=ainakin vuosi). Nyt kun on kisat tältä vuodelta kisattu ja juoksut tulossa, niin mikäs sen parempaa kuin jäljestäminen, jossa koira on remmissä. Ei haittaa juoksut ja muutenkin kivaa vaihtelua ainaisiin tokotreeneihin.
Mittaa tällä jäljellä oli n. 20m, sisälsi yhden hyvin hyvin loivan 90° mutkan, sillä suoralle jäljelle ei riittänyt tilaa, enkä viitsinyt heti ekalle jäljelle ottaa terävää kulmaa. Hyvin vahvasti poljettu askeleet maahan ja joka askeleella yksi tai useampi nakinpala. Jäljestysmaastomme sijaitsi vanhempieni takapihalla kohdassa, jossa ei tiettävästi ollut kukaan hetkeen kävellyt. Aloitettiin siis helpolla - tuttu paikka, ihan nolla häiriöitä ja alue jossa ei pitäisi olla mitään muita tuoreita jälkiä.
Tosca tuntui törmäävän jälkeen ihan yllättäen ja hämmentyneenä, mutta lähti todella tarkasti etenemään jäljellä. Vauhti oli rauhallinen ja keskittyminen ihan kympin luokkaa. Vaikka Tosca eteni jäljellä tarkasti ja hitaasti, siltä jäi silti aika monta nakinpalaa syömättä, lähinnä varmaan niiltä askeleilta, joissa ruokaa oli enemmän. Silti se ei yrittänyt missään vaiheessa kääntyä taakse päin hakemaan jäljelle jäänyttä sapuskaa.
Ainoan kerran se poikkesi puolisen metriä jäljeltä sivuun jäljen keskivaiheilla, mutta myöhemmin tajusin, että se oli juuri se kohta, johon vahingossa pudotin yhden namin, jonka toki samantien poimin pois, mutta ainahan siihen haju jää. Palasi kuitenkin takaisin jäljelle heti, kun oli nuuhkaissut kohdan.
Siitä olen yllättynyt, miten itsenäisesti se lähti heti työskentelemään. Ei vilkaissutkaan muhun päin koko aikana, eikä mun tarvinnut millään tavalla puuttua sen työskentelyyn. Yritin lähinnä olla häiritsemättä koiraa ylipitkän (15m) liinan kanssa säätäessäni. Tästä itsenäisestä työskentelystä yritetään parhaamme mukaan pitää kiinni. Ja teen asap lyhyemmän grippiliinan meille, ehkä jonkun noin viisimetrisen.
Nyt yritetään päästä tekemään vähintään pari jälkeä viikossa. Vähintään! Koska Suomen talvi on yleensä mitä on, niin meillä on tässä hyvinkin vielä aikaa, hyvällä tuurilla lähemmäs puolisen vuotta, ennen kuin tulee pysyvää lunta. Tai oikein hyvässä tapauksessa sitä ei tule ollenkaan.
Keppeihin ei vielä mennä, mutta eiköhän Tosca ne hoida tuomalla ne mulle. Se on sille ihan varmasti luontaisin toimintatapa, kun tuo muutenkin kaiken mulle. Ja erityisesti mun kädessä olleet kepit ja muut tavarat. Veikkaan, että ei tule olemaan vaikea asia meille.
Keppeihin ei vielä mennä, mutta eiköhän Tosca ne hoida tuomalla ne mulle. Se on sille ihan varmasti luontaisin toimintatapa, kun tuo muutenkin kaiken mulle. Ja erityisesti mun kädessä olleet kepit ja muut tavarat. Veikkaan, että ei tule olemaan vaikea asia meille.
Tästä on hyvä lähteä jatkamaan jälkitreenejä!
Esineruutuakin täytyisi ja hyppytekniikkaa metriselle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksyntäni jälkeen :)