Koirankuonoja: Tosca 5v

Tosca täytti eilen viisi vuotta ♥

Ennen kuvia piti harjata irtokarvat pois... Vaikka eipä se harjaamalla lopu.

Jotenkin tuntuu, että nämä synttärirakennekuvat onnistuu aina kaikista huonoiten. Mikähän siinäkin on? Ihan samanlailla me ne aina otetaan, ja jotenkin nämä on ne ainoat mitkä aina vaan kerta toisensa jälkeen on vähän mitä sattuu. Tiineenä ollessaan se taisi poseerata parhaiten, jännä kyllä.

Pitääköhän meidän vaihtaa kuvauspaikkaa, tai tyyliä. Tuo kivipohja on ainakin huono, kun tassut menee miten sattuu. Tosin ruoho ei ole juuri sen parempi, kun tuntuu, että puoli koiraa uppoaa sinne ruohoon, jonka jälkeen se näyttääkin sitten ihan super matalalta ja pitkältä. Ja asfaltti se vasta ruma onkin.

Käytiin ennen kuvien ottoa vähän shoppailemassa, Tosca sai Rauh Anakonda-puruluun, lohinameja ja kuvissakin vilahtavan Kongin amerikkalaisen jalkapallon muotoisen pallon. Ja lisäksi se sai myyjiltä nameja, tottakai. Olisi roikkunut kassapöydän reunalla vaikka koko päivän syömässä nameja, jos olis saanut itse päättää.

Tosca kävi myös puntarilla ja painoi mun järkytykseksi melkein 22 kiloa! Herranjumala! Ennen tiineyttä (itseasiassa juuri juoksujen alussa) se painoi 18,3kg. Ei se silti mitenkään kovin läskiltä tunnu käsiin nytkään kyllä. Vaikka olihan se kieltämättä ennen tiineyttä ehdottomasti laihimmillaan, mitä on mulla ollessa ollut. Ehkä vähän liiankin, noin niinkun lisääntymistä ajatellen - muuten oliskin ollut ihan just eikä melkeen hyvä.

Täytyy vähän katsoa, mitä tuon kanssa tekee. Tai ainakin, että se ei nyt pääse lihomaan enempää. Sterkkauksen jälkeen se käy helposti, varsinkin kun ehti tottua tiineysaikana siihen, että sille sai syöttää ihan reiluja annoksia ruokaa ja siihen päälle vielä herkkujakin.

Kuten ilmeistä näkyy, oli todella kuuma keli. Tosca saikin juosta pallon perässä vain pari pientä pyrähdystä, ennen kuin lähdettiin uimaan. Olin vähän haaveillut jotain pientä tokotreenin tynkääkin, tai leikkimiskuvien ottamista, mutta niitä ei tarvinnut tällä kelillä harkita alkuunkaan. Ehkä me ehditään niitäkin kuvia vielä tänä kesänä ottaa, kunhan kelit viilenevät.

Onneksi miehen autossa on sentään ilmastointi - sen takia oma romuni onkin nyt lomalla, se on ihan kamala sauna näillä keleillä. Sinne sulaa sekä ihmiset että koirat, eikä se tunnu viilentyvän, vaikka ajaa ikkunat auki. Siinäkin olisi kyllä ilmastointi, jos vaan saisi ne kylmäaineet pysymään sisällä siellä ilmastointisysteemissä...

Vähän tätä(kin) päivää varjosti se, että olin jo kauan sitten ajatellut, että meillä olisi pentuja. Tai olisivat voineet olla jo luovutusiässäkin tässä vaiheessa, mutta ainakin se oma pentu. Ja että Tosca olisi pennuista toipuva äitikoira. Ja että saatais ottaa yhteiskuvia ainakin Toscasta ja siitä itselle jäävästä pennusta.

Sitä tekis mitä vaan, että sais aikakoneen, jolla matkustaa takaisin ajassa. Että voisi pelastaa ne pennut, tehdä oikeita ratkaisuja oikealla hetkellä, viedä Toscan leikattavaksi aiemmin eli silloin, kun pennut olivat vielä hengissä siellä sen masussa. Vaan eipä taida kellään olla sellaista aikakonetta.

Vaikka ihan hyvä kesä meillä on ollut, siitä huolimatta että se iso murhe varjostaakin aika suuresti tätä kesää. Onneksi Tosca ei ymmärrä, eikä murehdi ja on toipunut erinomaisesti tiineydestä ja leikkauksesta. Nyt kun vielä saisi viileämmät kelit, niin pääsisi liikkumaan enemmän ja kohottamaan sitä kuntoa muutenkin kuin uimalla.

Meillä oli testissä ekaa kertaa Kong Aqua, jonka ostin talvella
jostain hyvästä tarjouksesta. Ihan toimiva - lentää ainakin hyvin!

Jos joku vanha lukija / kaveri tunnistaa, niin käytiin samalla vanhalla uimapaikalla, jossa vuosia sitten aina Lotan kanssa vietettiin paljon aikaa. Samassa rannassa ollaan vierailtu myös kaverini Jennin edesmenneen belgin Ziran kanssa ja siskoni corgin Minnin kanssa sen ollessa vielä ihan pentu. Hyviä, rakkaita ja ihania muistoja, joista on onneksi olemassa kuviakin.