13.10.2019

Pikakuulumiset ja Vargan takki

Joooooo on taas vähän jäänyt tää blogin kirjoittelu...
Että ehkä kannattaa siellä Instagrammissa seurata, jos meidän menemiset ja tekemiset kiinnostaa:

Pikapäivitystä:
- Varga on mennyt sekä Ringasta että Toscasta ohi sekä korkeudessa että painossa.
- Ringa täyttää loppukuusta vuoden!
- Oltiin viikko lapissa, minä ja koirat.
- Mitään kuvia en oo jaksanu käsitellä vieläkään, Toscan synttärikuvistakin edelleen puolet käsittelemättä, ja paljon kuvia sekä ennen että jälkeen sen päivän.
- Myös muutamat (kesäiset) treenivideot on täysin editoimatta edelleen.
- Ihan kauheesti ei olla mitään tehty tai treenattu.
- Varga sai pinkin JumppaPompan ja Ringa vihreän Hurtta Extreme Warmerin.
- Ringan koitan saada vielä tän vuoden puolella silmätarkkiin, sitten synttäreiden jälkeen siis.

Ja sitten ompelin Vargalle takin, tässä tänä viikonloppuna juuri. Siitä innostuinkin sitten tulemaan tänne blogin puolelle tarinoimaan. Kuvat on valitettavasti mitä sattuu puhelimella räpsittyjä, mutta onpahan edes jotain kuvia.



Tuommoinen siitä tuli.

Alkuperäinen kaava oli kirjasta "Ompele koiralle", mantteli 3, koko 45. Siitä ei valmiissa takissa ole jäljellä käytännössä mitään. Jo piirtovaiheessa lisäsin siihen selkään pituutta reilut 10cm (Vargan selkä noin 55cm) ja mahaläppäänkin reilut viis senttiä, ellei enemmänkin. Sitten tein tuon alla näkyvän lakanakankaisen sovitusversion.

Kirjassa olisi ollut myös koko 60, jota olisi voinut lyhentää sen 5cm, mutta tiesin jo mittaamatta, että se on tälle kevytrakenteiselle junnulle aivan valtava. Ja olin oikeassa, koska myös kokoa 45 joutui edestä kaventamaan.


Verratkaapa huviksenne noita kahta yllä olevaa kuvaa keskenään!

Tuo yllä oleva kuva on ihan ensimmäinen tästä projektista otettu sovituskuva. Tässä on jo hakaneulalla etuosaa kavennettu 8 senttiä. Luit oikein: koko 45 koiralla, jonka selkä on 55cm, ja sitä joutuu edestä kaventamaan KAHDEKSAN SENTTIÄ. Ja siis myös mahaläppä koko saman kohtalon, koska se on samaa kappaletta, ja se oikeasti ei mahtuisi tuon koiran (tai minkään mun koirista) etujalkojen väliin 8cm leveämpänä.

Ja tämän jälkeenhän se hauskuus vasta alkoi, kun sekä etujalkojen kohdat, mahaläppä että takaosa piti kaikki muotoilla ihan uusiksi ja sovittaa uudelleen joka välissä.

Ai juu ja kaavassa on alunperinkin kaulus. Leikkasin sen myös lakanakankaasta, vain huomatakseni, että se on jostain syystä nelisen senttiä liian kapea! Eli sitä ei edes saa ommeltua tuohon kaula-aukkoon. Mutta kaulus on neliskanttinen pala, joten oikeastaan siihen ei kaavaa tarvitsekaan, vaan mitataan kaula-aukon koko ja tehdään sen mukaan. Kaikista helpoimmalla pääsee, kun tekee sen joustavasta materiaalista.


Tuossa onkin sitten viimeinen lakanakangasversion sovitus. Lopulliseen tämän pohjalta piirrettyyn kaavaan lisäsin vielä pepun päälle yhden (eli kolmannen) muotolaskoksen ja muotoilin tuota takajalan päälle tulevaa läppää vähän nätimmäksi. Tällähän ei sinänsä ollut tässä kohtaa merkitystä, koska kumpaakaan näistä muutoksista ei ensimmäisessä ommellussa takissa nähdä.



Materiaalina käytin tosiaan kirpparilta kauan sitten muutamalla eurolla ostettua lasten kevyttoppatakkia. Ei, mulla ei ole lapsia. Hankin tämän juuri tätä tarkoitusta varten, ennen kuin mulla oli yhtään ainoaa omaa koiraa ja kauan ennen kuin mulla oli koiraa, jonka varusteiden värinä on pinkki. Kauan ennen kuin tiesin, että mulla tulis semmosta koskaan olemaankaan. Ja tätä sitten olin hillonnut tuolla käsityökamppeiden seassa varmaan jonkun vähintään kuus vuotta. Mutta nyt sille löytyi kohde ja sitten löytyi myös inspiraatio.

Kyseinen takki on käytetty sillälailla kokonaisuudessaan, että käyttökelpoista materiaalia siitä ei vetoketjujen lisäksi jäänyt jäljelle. Sekä päälyskangas, vuori että niiden välissä oleva vanu on sellaisenaan käytetty, kuin myös resorit kauluksessa ja takana.

Kyseisen takin lisäksi kaivoin omista varastoistani pätkän pinkkiä heijastavaa t-nauhaa, muoviklipsut (valitettavasti mustat), pätkän silitettävää heijastinnauhaa ja tietysti ompelulankaa. Ei tullut kalliiksi tämä takki ja kaikki löytyi itseltä valmiina.

Takaosan muotoilu on nyt tässä takissa vähän mitä on, materiaalin rajoituksista johtuen. Ihan kelvollinen kuitenkin. Sekä kaulus että takaosan samanlainen resori ovat alunperin samaa takkia ja en edes purkanut/leikannut niitä irti, vaan takin selkä oli sopivan mittainen valmiiksi ja pystyin käyttämään hyväkseni nämä takin alkuperäiset ompeleet. Vain eteen jouduin ompelemaan mahaläpän/etukappaleen kohdalta resorin kiinni kankaaseen. Pääsin siis siltä osin helpolla.



Heijastimet tosiaan leikkelin omin pienin kätösin silitettävästä heijastinnauhasta ja sitten silittelin pala kerrallaan paikalleen. Olipahan siinäkin näpertäminen, mutta kivat heijastimet tuli! Vaan kyllä sitä kauheen mielellään käyttäis sellasta leikkuria, joka tekee suurimman osan tästä hommasta mun puolesta. Ehkä sit joskus, kun oon rikas?

Seuraavaksi ajattelin tehdä junnuille kylpytakit, joten ei muuta kuin pinkkiä ja keltaista pyyhettä metsästämään... Tai ehkä kangaskaupasta sais ihan kankaanakin. Ringalle meinaan sopii tää sama takki päälle tosi hyvin, ei tarvis muuta ku vähän lyhentää selästä ja ehkä pari senttiä mahakappaleesta. Toscalle en vielä oo kerennyt sovittaa, mutta sillä olis tarvetta lähinnä jollekin jumppapompan tyyliselle kevyelle autossaolo-lämmikkeelle, jonka ajattelin tehdä ihan eri mallisena.


Saa nähdä kasvaako se vielä ulos tuosta takista, vai joko se kasvu alkaisi pikkuhiljaa tasaantua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huom! Kommentit julkaistaan vasta hyväksyntäni jälkeen :)